Perheiden hyvinvointi vaatii yhteiskunnan tukea

Jokainen voi kysyä, miten vanhempi jaksaa arjessa.

29.7. 2:00

Lomakausi lähestyy loppuaan, mutta kaikki eivät ole levänneitä ja tarmoa tankanneita. Elämässä voi olla henkilökohtaisia huolia ja kriisejä, jotka vaikuttavat myös lapsiin. Lisäksi korona-aika rajoituksineen ja stressitekijöineen on lisännyt muun muassa vanhempien masennus- ja ahdistusoireilua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut niin lapsiin kuin aikuisiin. Taloudellinen epävarmuus ja tulevaisuus huolettavat.

Mielenterveyden pohja luodaan lapsuudessa. Mielenterveyden haasteille on tyypillistä siirtyminen seuraavalle sukupolvelle, etenkin jos vanhempi ei saa tarvitsemaansa tukea. Tutkimusten mukaan yli puolet vanhemmista kokee tarvitsevansa ammattilaiselta tukea vanhemmuuteensa ja jaksamiseensa lapsen odotusaikana ja sen jälkeen. Usein vanhempien tyytyväisyys elämäänsä laskee vauvavaiheen jälkeen pikkulapsivaiheen edetessä. (THL, FinLapset, 2020.)

Myös Mieli ry:n valtakunnallisessa kriisipuhelimessa keskustellaan säännöllisesti vanhemmuuden haasteista. Huolenaiheet voivat liittyä jo aikuisiin lapsiin mutta myös monenlaisiin lasten ja nuorten oireiluihin. Vanhemmat kyselevät neuvoja ja kokevat avun saamisen vaikeaksi ja hitaaksi. Moni vanhempi on valitettavan yksin.

Vanhemmat kaipaavat kohtaamisia, joissa he rohkenevat kertoa avun tarpeistaan.

Vanhemmat tarvitsevat vertaiskontakteja ja -tukea. He haluavat kuulla, että lapsen kiukku koettelee hermoja myös jollakulla toisella. He tarvitsevat myös käytännön apua. Jonkun, joka hoitaa lasta sillä aikaa, kun on tarve nukkua väsymystä pois.

Vanhemmat kaipaavat kohtaamisia, joissa he rohkenevat kertoa avun tarpeistaan. Kullanarvoisia ovat kasvokkaiset keskustelut neuvolassa, perhekerhossa tai lenkkipolulla. Vanhempainilloissa olen huomannut, miten helpottuneita teini-ikäisten vanhemmat ovat kuullessaan, että myrskyt ja metelit ovat täysin normaaleja. Kyse ei ole vanhemmuuden huonoudesta. Tiedon ohella vanhemmat kaipaavat kannustusta pysyä lapsensa tukena kaikissa elämän melskeissä.

Jokainen voi kysyä, miten vanhempi jaksaa arjessa, ja tarjota tukea. Kaikilta vanhemmilta ei löydy lähipiiristä vertaista. Ehkä varhaiskasvatus tai vanhempainyhdistykset saattavat heitä luontevasti yhteen?

Perheiden hyvinvointi vaatii yhteiskunnan tukea. Palvelurakenteesta on löydyttävä ihminen, joka on saatavilla silloin, kun apua tarvitsee. Apu voi olla esimerkiksi kotipalvelua, perhetyötä tai keskustelutukea. On ilo huomata ammattilaisten jalkautuvan perheiden pariin, esimerkiksi leikkipuistoihin. Vanhempainneuvolan kaiken ikäisten lasten, myös kouluikäisten ja teinien, vanhemmille tulisi kuulua peruspalveluihin.

On myös syytä muistaa, mikä vanhemmuudessa on ihaninta. Sitä ovat vanhempien mielestä esimerkiksi lapsen idearikkaus, leikit, huumori ja yhdessä puuhailu. Nämä ovat omiaan vahvistamaan mielen hyvinvointia perheissä. Pidetään huolta, että se mahdollistuu.

Elina Komulainen

asiantuntijapsykologi, lapset, nuoret ja perheet

Mieli Suomen mielenterveys ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide