Rillumarei-elokuvat voisi pitää arkiston hyllyllä ummehtuneiden stereotypioiden takia

Elokuvissa romanit esitetään toistuvasti niin stereotyyppisesti ja kielteisessä valossa, että tunnen valtavaa myötähäpeää pääväestön puolesta.

Esa Pakarinen, Reino Helismaa ja Jorma Ikävalko elokuvassa Rovaniemen markkinoilla (1951).

27.7. 13:30

Yleisradio esittää iltapäivisin suomalaisia elokuvia vuosien varrelta, viimeisimpänä Muhoksen mimmin (1952). Sinänsä ihan mukavaa, mutta eikö niitä vanhoja rillumarei-elokuvia voisi jo unohtaa arkiston hyllyille lepäämään? Ne ovat aikansa eläneitä elokuvia, jotka eivät koskaan ole esittäneet todellista elämää, ainakaan mitä tulee romaneihin.

Elokuvissa romanit esitetään toistuvasti niin stereotyyppisesti ja kielteisessä valossa, että tunnen valtavaa myötähäpeää pääväestön puolesta. Useimmiten romanit esitetään lapsenryöstäjinä ja varkaina, jotka elävät vailla minkäänlaisia huolia soittaen ja tanssien järvien ja jokien rannoilla.

Monet romaneita edustavat yhteisöt ja yksityiset henkilöt, valtiovallan edustajien ohella, ovat vuosien ajan yrittäneet ajaa romanien ja pääväestön yhdenvertaisuutta. Tällaiset elokuvat vievät tasa-arvon puolesta tehdyltä työltä pohjan pois. Romanien koulutus- ja asuntoasiat ovat vuosien myötä edenneet varsin hyvin. Työnantajat suhtautuvat kuitenkin vielä varsin nihkeästi romanien työllistämiseen, joten työnhakijoina romanit ovat vielä huonommassa asemassa pääväestöön nähden.

Rillumarei -elokuvat, joita esitetään valtakunnan verkossa, eivät auta romanien pyrkimyksiä tasa-arvoon nykypäivän Suomessa.

Kristiina Markkula

Itä-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja vuosina 2014–2016, Mikkeli

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide