Puolustusarmeija taistelee hyökkääjää rajummin

Ylivoimaisen vihollisen lyömisessä ratkaisevaa on ero hyökkääjän ja puolustajan motivaatioissa.

29.7. 2:00

Helsingin Sanomien kirjoitus Maratonin taistelusta vuonna 490 eaa (HS 14.7.) muistutti kiintoisasta sotahistoriallisesta havainnosta. Kreikkalaiset löivät runsaslukuisemman Persian armeijan. Sama lopputulos toistui Thermopylain taistelussa vuonna 480. Vuonna 1565 noin 700 Maltaa puolustanutta Johanniittain ritaria pysäytti 40 000 miehen vahvuisen ottomaanien hyökkäysarmeijan.

Suomen talvisodassa 1939–1940 puolustusarmeija pysäytti kolminkertaisen hyökkäysarmeijan, ja jatkosodassa Talin–Ihantalan taisteluissa kesällä 1944 miesylivoimaltaan nelinkertaisen puna-armeijan. Eikä unohtaa myöskään sovi neljää muuta Suomen puolustusarmeijan saavutusta kesällä 1944: torjuntavoitto Viipurinlahdella, Äyräpään–Vuosalmen torjuntavoitto, torjuntavoitto U-asemassa sekä Ilomantsin voitto.

Harvempi nykyään tietää Sinimäkien puolustustaisteluista niin ikään kesällä 1944 Virossa, jossa saksalais-virolaiset puolustajat pysäyttivät miesylivoimaltaan ylivoimaisen puna-armeijan. Toisenlainen lopputulos olisi mahdollistanut puna-armeijan pääsyn Talin–Ihantalan suomalaisten puolustajien selustaan.

Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan tämän puolustus on yltänyt merkittäviin suorituksiin.

Ylivoimaisen vihollisen lyömisessä ratkaisevaa on ero hyökkääjän ja puolustajan motivaatioissa. Puolustajalla on pelissä enemmän kuin hyökkääjällä. Pärjääkö Ukraina suunnittelemissaan vastahyökkäyksissä, jossa roolit vaihtuvat? Mahdollisesti, sillä motiivit ovat entiset.

Vesa Kanniainen

kansantaloustieteen emeritusprofessori, sotatieteiden tohtori

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide