Miten laiduntavat lampaat ja susien suojelu sovitetaan yhteen?

Perinnebiotooppien hoidossa lampaiden laidunnus on keskeinen työkalu. Lampaat taas ovat susille helppo saalis.

Lampaat hoitavat ympäristöä ja ylläpitävät maiseman monimuotoisuutta.

29.7. 14:30

Ympäristönsuojelun eri tavoitteiden saavuttamisessa tulee toisinaan ristiriitoja. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelmalla pyritään voimakkaasti lisäämään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä perinnebiotooppeja. Perinnebiotooppien hoidossa laidunnus on keskeinen työkalu. Suuri osa Suomen lampaista pitäisi saada näihin töihin, jotta tavoitteisiin yllettäisiin.

Susien suojelu on ollut yksi suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoita. Susikanta on lisääntynyt voimakkaasti, ja varsinkin Länsi-Suomessa räjähtänyt valkohäntäkaurispopulaatio on tarjonnut lähes rajattoman ravinnon susille. Kannan kasvattamiseksi susia ei ole juurikaan metsästetty, jolloin susien ihmisarkuus on vähentynyt.

Laiduntavat lampaat ovat lampureiden harmiksi vielä kauriitakin helpompi saalis susille. Aiemmin susivahingot alkoivat vasta loppukesällä, mutta nyt vahinkoja on tullut runsaasti jo keskikesällä, aivan pihapiireissä.

Laiduntavat lampaat ovat susille kauriitakin helpompi saalis.

Laiduntavia lampaita voi suojata monin tavoin. Suurilla yhtenäisillä laidunalueilla petoaidat, laumanvartijakoirat ja tekniset karkotteet suojaavat lampaita: eivät täydellisesti, mutta kohtalaisesti kuitenkin. Lampurit ovat aktiivisesti olleet mukana hankkeissa menetelmien kehittämiseksi.

Ongelmana on raha. Pienialaisilla, maatilan pihapiiristä kauempana sijaitsevilla vuokramailla suojautumisen kustannukset nousevat niin korkeiksi, että käytännössä ne jäävät laiduntamisen ulkopuolelle, mikäli alueella on susilaumoja. Luonnon monimuotoisuuden eli perinnebiotooppien lisäämiseen tähtäävät ohjelmat eivät näillä reunaehdoilla tule toteutumaan.

Pihapiiriin tunkeutuvien susien poistoon on mahdollista saada jahtilupa. Luvan hakeminen ja luvan ehdot ovat kuitenkin sen tasoinen byrokraattinen prosessi, että siitä ei käytännössä ole apua.

Ruotsissa sikäläisen metsästyslain pykälän 28 mukaan välittömästi ihmisiä tai kotieläimiä uhkaavan suden saa karkottaa aseella. Ja jos karkotus ei onnistu, pedon saa ampua ilman etukäteislupaa. Meillä vastaavasta toiminnasta joutuu tutkintaan törkeästä metsästysrikkomuksesta. Tutkinta saattaa kestää puolikin vuotta, uhkana on ehdoton vankeus. Hätävarjeluperusteella lopputuloksena on useimmiten ollut syyttämättä jättäminen, mutta tutkinnan aikana ase ja metsästyslupa ovat hyllyllä.

Tämän pykälän perusteella ei Ruotsissa vuosittain ammuta kovinkaan montaa sutta, mutta susien ihmisarkuutta ja asutuksen kunnioittamista onnistutaan pitämään paremmin yllä. Myös salametsästys vähenee.

Meillä on tilaa sekä susille ja perinnebiotooppeja hoitaville lampaille, mikäli susipopulaation ihmisarkuus onnistutaan pitämään. Tällä hetkellä näin ei ole. Ruotsin mallin mukaisella pihasusien ampumaluvalla susikannan kasvu ja suotuisan suojelutason populaation saavuttaminen saattaa hidastua parilla vuodella, mutta se helpottaisi perinnebiotooppien hoidon ja lammastalouden asemaa.

Petri Leinonen

lampuri, Tornio

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide