Entiseen omalääkärimalliin ei ole enää paluuta

Kun asioista ei kymmenien vuosien aikana ole saatu poliittista ratkaisua, teknologian kehitys ja toimintaympäristön muutokset ovat ajaneet omalääkärimallin ohi.

1.8. 2:00

Suomessa ensimmäiset omalääkärikokeilut toteutettiin 1980-luvun lopulla. Vaikka monet tulokset olivat lupaavia, hankkeet jäivät kokeiluasteelle lähinnä kahdesta syystä. Lääkäriliitto ja silloinen kuntien työmarkkinajärjestö Kunnallinen sopimusvaltuuskunta eivät päässeet valtakunnalliseen sopimukseen järjestelmän vaatimasta lääkäreiden palkkauksen uudistamisesta. Muutamissa kunnissa sovittiin kokeiluluonteisesti palkkausrakenteesta, joka poikkesi muiden terveyskeskuslääkäreiden palkkauksesta. Kokeiluissa oli mukana myös yksityislääkäreitä Kelan rahoituksella.

Toinen syy oli valtionosuusuudistus vuonna 1991. Uudistuksessa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista luovuttiin ja kunnat saivat määräsumman rahaa, jonka ne saattoivat käyttää valtuuston päättämällä tavalla. Tämän seurauksena kunnat alkoivat alibudjetoida omia peruspalveluita. Poliittisesti ja ammatillisesti vahvojen sairaanhoitopiirien perustaminen siirsi kehittämisen painopisteen erikoissairaanhoitoon.

Viimeisen, lähellä omalääkärijärjestelmää olevan ehdotuksen teki professori Mats Brommellsin johtama työryhmä. Työryhmä ehdotti omatiimi-mallia, mutta sekin hautautui pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistuksen myötä.

Suomessa kaikki potilas- ja asiakastieto kerätään sähköiseen muotoon ja tallennetaan Kelan Kanta-palveluun tai alueellisiin tietoaltaisiin. On pelkästään poliittisten päättäjien ja henkilökunnan sekä erityisesti johdon tahdosta ja kunnianhimosta kiinni, miten tätä valtavaa tietomäärää voidaan käyttää huomattavasti nykyistä tehokkaammin potilaiden ja asiakkaiden hyväksi.

Erityisesti tekoälyyn perustuva ennakoiva analytiikka voi korvata ja parantaa monia omalääkärijärjestelmän ominaisuuksia ennalta ehkäisevästä hoidosta aina vältettävissä oleviin sairaalakäynteihin asti. Kansainvälisesti on saatu hyviä tuloksia analytiikan yhdistämisestä erilaisiin kuntoutuksen ja toimintakyvyn parantamisen malleihin.

Toimintaympäristön muutokset ovat ajaneet omalääkärimallin ohi.

Kun asioista ei kymmenien vuosien aikana ole saatu poliittista ratkaisua, teknologian kehitys ja toimintaympäristön muutokset ovat ajaneet omalääkärimallin ohi. Omalääkärimalli on korostetusti itsenäinen ja erikoissairaanhoidosta erillinen peruspalvelumalli, eikä sitä ole kokeiltu eikä se ole käytössä integroiduissa malleissa.

Integraatio on Suomen sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kokeilujen aikana Suomessa ei ollut nykyisen laajuisia työterveyshuolto- ja opiskelijaterveydenhuoltopalveluita. Nämä lähes kolme miljoonaa ihmistä jäisivät joka tapauksessa mallin ulkopuolelle. Terveyskeskuspäivystys on Suomessa kokonaan ulkoistettu. Päivystys on kuitenkin oleellinen osa omalääkärimallia. Lisäksi tällä hetkellä soten työmarkkinatilanne joukkoirtisanoutumista koskevien uhkien myötä on sellainen, ettei laajoja palkkausjärjestelmää koskevaa uudistuksia ole näköpiirissä.

Sote-uudistukselta odotetaan sähköiseen asiointiin ja digitalisaatioon perustuvia uusia ja kustannustehokkaita palveluita ja toimintamalleja. Suurella vaivalla rakennettu uusi hallinto ei voi kevyin perustein palata 1980-luvulle.

Pentti Itkonen

sairaalaneuvos, Lappeenranta

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide