Italia ei voi elää EU:n kainalosauvojen varassa

EU:lla ei ole käytännössä välineitä vaikuttaa jäsenmaiden talouspolitiikkaan niin kauan kuin jäsenmaat pystyvät rahoittamaan velkansa.

31.7. 2:00

Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan 26.7. että ”Italia on liian suuri talous, jotta sen voisi päästää kriisiytymään”.

Näin italialaiset haluaisivat muiden EU-maiden ajattelevan ja siksi tarjoavan eri kanavia pitkin jatkuvaa tukea ilman ehtoja. Italia on kieltäytynyt käyttämästä Euroopan vakausmekanismin (EVM) tukea sen asettaman ehdollisuuden takia. Samalla se on jarruttanut sellaisten uudistusten läpivientiä, jotka lisäävät valtioiden velkajärjestelyjen mahdollisuuksia.

Vuodesta 2012 – kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja lupasi tukea euroa kaikin tarvittavin keinoin – vuoden 2019 loppuun Italian valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kohosi 18 prosenttiyksikköä. Vastaava luku Kreikan kohdalla oli 35. Kipu väheni, mutta tauti paheni.

Vakaussopimus on osoittautunut paperitiikeriksi.

EU:lla ei ole käytännössä välineitä vaikuttaa jäsenmaiden talouspolitiikkaan niin kauan kuin jäsenmaat pystyvät rahoittamaan velkansa. Vakaussopimus on osoittautunut paperitiikeriksi, eikä soveltamissääntöjen monimutkaistaminen ole tätä miksikään muuttanut.

Vain rahoituksen kiristyminen luo yhteistyö- ja sopeutumishalua, kun ei olla valmiita siirtämään talouspoliittista päätöksentekoa EU-tasolle. Unkarin pääministerin Viktor Orbánin talouspolitiikan korjaaminen ja yhteistyöhalun lisääntyminen viime aikoina ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Pitkään jatkunut ultrakevyt rahapolitiikka on lisännyt velkaantuneisuutta ja haavoittuvuutta sekä yksityisellä että julkisella puolella. Sen kanssa on nykyisessä kriisitilanteessa elättävä, mutta akuutteja kriisejä pitäisi jatkossa pyrkiä ratkaisemaan toimenpiteillä, jotka samalla parantavat talouden suorituskykyä. Kriisitilanteessa on mahdotonta välttyä lisävelanotolta, mutta sillä on väliä, mihin velkaa käytetään.

Velkaantuneisuutta ja haavoittuvuutta voidaan vähentää järjestyneesti vain kestävän kasvun kautta. Jäsenmaiden velan korvaaminen EU:n yhteisellä velalla on puolustettavissa vain, mikäli tämä tehostaa resurssien käyttöä, toisin sanoen EU:n kautta ohjautuvat varat tukevat talouden kasvumahdollisuuksia paremmin kuin jäsenmaiden budjettien kautta ohjautuvat varat. Tästä saamme kokemuksia vasta vuosien päästä. Sen sijaan tiedämme jo nyt, että yhteinen velka ja suuret tuet eivät ole tyrehdyttäneet populistisia liikkeitä ja EU-vastaisuutta.

Pitää olla kunkin jäsenmaan omassa intressissä identifioida ja toimeenpanna tarvittavat toimenpiteet. Se, joka tämän laiminlyö, ei voi olettaa lähettävänsä laskua muualle. Tämän takia velkajärjestelyjä pitää pystyä tarvittaessa toteuttamaan kaikissa jäsenmaissa. Nykymeno muodostaa uhan eurojärjestelmän vakaudelle ja tulevaisuudelle.

Johnny Åkerholm

entinen EU:n talous-ja rahoituskomitean puheenjohtaja, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide