Sosiaaliturva pitää uudistaa perusteellisesti

Nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva ei ota huomioon muuttuvia elämäntilanteita ja hankaloittaa työn vastaanottamista.

5.8. 2:00

Suomen sosiaaliturva on aikojen saatossa kasattu tilkkutäkki. Kymmenet eri tukimuodot tekevät sosiaaliturvasta monimutkaisen ja byrokraattisen järjestelmän, joka taipuu huonosti muuttuviin elämäntilanteisiin.

Ihmiselämään kuuluu tyypillisesti erilaisia vaiheita opiskelusta yrittäjyyteen, työttömyydestä kuntoutukseen ja ansiotyöstä eläkeläisyyteen. Usein eri elämänvaiheet toteutuvat samanaikaisesti. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kuitenkin sidottu ihmisen statukseen, ja tukien menettämisen pelko vaikeuttaa työn vastaanottamista erilaisissa elämäntilanteissa.

Toimeentulotuen pitäisi olla viimesijainen turva. Suomessa se on kuitenkin monelle pysyvä tukimuoto. Vuonna 2020 perustoimeentulotukea sai lähes 290 000 kotitaloutta, mikä vastaa 7,5:tä prosenttia väestöstä. Erityisen huolestuttavia luvut ovat nuorten kohdalla. Useampi kuin joka kuudes 18–24-vuotias nuori aikuinen sai perustoimeentulotukea. Tuelta on vaikea nousta, sillä tiukat suojaosat kannustavat vastaanottamaan vain lyhytaikaista, muutaman päivän työtä.

Sosiaaliturva on uudistettava niin, että työn vastaanottaminen on nykyistä kannattavampaa. Vihreiden perustulomalli korvaisi osittain tai kokonaan perusturvaetuuksia, kuten työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja opintorahan. Kaikille maksettava ja vastikkeeton 600 euron perusosa muodostaa perustulomallin pohjan, jonka päälle maksettaisiin alueellisia ja syyperusteisia tukia niitä tarvitseville. Perustulon myötä työn tekeminen lisäisi tuloja tasaisesti sen sijaan, että tuet leikkaantuisivat äkisti pois.

Kokoomuksen yleistuki yhdistäisi perusturvaetuuksia, ja tuen määrä laskisi asteittain ansiotulojen noustessa. Perustilin takana on samanlainen pohja-ajatus. Se yhdistäisi työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja opintorahan. Tilille tulisi alussa 20 000 euroa ja sieltä saisi nostaa kuukaudessa 650 euroa.

Kaikissa yllä kuvatuissa perusturvamalleissa opiskelija, työtön ja freelancer olisivat oikeutettuja turvaan, kun he sitä tarvitsevat. Mallit vähentäisivät viivettä tuen saamisessa eivätkä rankaisisi työnteosta. Perusturvamallit auttaisivat ihmisiä suunnittelemaan talouttaan eri elämäntilanteissa.

Sosiaaliturvajärjestelmää on kyettävä uudistamaan perusteellisesti. Uudistaminen on jaettu kahdelle vaalikaudelle, ja sosiaaliturvakomitea työskentelee vuoteen 2027 asti. Sosiaaliturvakomitean kyky tehdä perusteellinen remontti herättää kuitenkin huolta. Komitean puheenjohtajiston luonnoksessa on pitäydytty syyperusteisuudessa, mikä estää sosiaaliturvan rakenteellisen uudistamisen.

Perusturva ehkäisisi putoamista sosiaaliturvan aukkoihin.

Jos sosiaaliturvan saamisen ehtona on oltava jokin syy, kuten työttömyys, opiskelu tai sairaus, meillä on jatkossakin malli, joka ei huomioi ihmisten nopeastikin muuttuvia elämäntilanteita. Perusturva ehkäisisi sosiaaliturvan aukkoihin putoamista ja kannustaisi työhön, opiskeluun ja yrittämiseen. Sen avulla olisi mahdollista kompensoida esimerkiksi kohonneita energiahintoja myös työssäkäyville.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella perustulokokeiluun osallistuneet työttömät kokivat terveytensä ja hyvinvointinsa paremmaksi. Työnteko ei kokeilussa lisääntynyt, muttei myöskään vähentynyt. Tulokset ovat kannustavia siitä huolimatta, että kokeiluun osallistui pääasiassa vain pitkäaikaistyöttömiä.

Istuva hallitus on selvittänyt negatiivista tuloveroa, jossa veroa maksavat tietyn tulorajan ylittäneet. Mikäli tulot jäävät rajan alle, henkilölle maksetaan negatiivista veroa eli etuutta. Negatiivinen tulovero vaatisi muutoksia verotusjärjestelmään, mutta esimerkiksi sitä muistuttava takuutulo olisi mahdollista toteuttaa heti tulorekisteriä hyödyntäen.

Kannustamme sosiaaliturvakomiteaa pitämään tässä vaiheessa työtä kaikki vaihtoehdot avoinna. Pidämme tärkeänä, että komitea ei vain selvitä perustuloa, negatiivista tuloveroa ja perustiliä vaan aidosti tarkastelee näitä vaihtoehtoja rinnakkaisina nykyiselle syyperusteisuutta painottavalle – ja monelta osin toimimattomalle – sosiaaliturvalle.

Maria Ohisalo ja Elina Valtonen

Ohisalo on vihreiden puheenjohtaja ja Valtonen kokoomuksen varapuheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide