Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta ei ole varaa jättää tekemättä

Tuki- ja liikuntaelinongelmat altistavat syrjäytymiselle sekä lisäävät merkittävästi masennuksen ja muiden kansansairauksien riskiä.

2.8. 2:00

Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennusteen mukaan vakavasta toimintakyvyn rajoitteesta kärsivien määrä kasvaa rajusti ilman riittäviä toimenpiteitä.

Suurin toimintakykyä haittaava sairausryhmä on tuki- ja liikuntaelin- eli tule-vaivat. Vuonna 2021 tule-ongelmat aiheuttivat 2,2 miljoonaa avoterveydenhuollon käyntiä. Toisin kuin usein ajatellaan, tuki- ja liikuntaelinvaivat eivät ole vain ikääntyneiden riesa. Viime vuonna Kela maksoi työikäisille tule-sairauksien vuoksi yli 90 000 sairauspäivärahajaksoa, kustannuksiltaan 253,5 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttavat muiden muassa työkyvyttömyyseläkkeet, kuntoutustuet, erikoissairaanhoito leikkauksineen, lääkekorvaukset sekä kasvava hoidon ja hoivan tarve.

Tule-vaivat johtavat harvoin suoranaisesti kuolemaan, mutta huonosti tunnistettuina ja hoidettuina oireilla on taipumus pitkittyä ja monipaikkaistua. Hoitamattomat tule-ongelmat rajoittavat potilaan arkea. Ne altistavat syrjäytymiselle sekä lisäävät merkittävästi masennuksen ja muiden kansansairauksien riskiä.

Vaikka tutkittua tietoa tule-vaivojen taustatekijöistä ja biopsykososiaalisesta viitekehyksestä on jo saatavilla, tule-hoidoissa keskitytään edelleen liikaa tehottomiin täsmähoitoihin yhden kehonosan taktiikalla, jolloin hoitojen hyödyt voivat jäädä lyhytaikaisiksi.

Tule ry:n ja sen jäsenistön linjaaman Tule-takuun avulla hyvinvointialueille koituvia kustannuksia on mahdollista hillitä. Passiivisesta tule-potilaasta kuoriutuu aktiivinen tule-kuntoutuja edukaatiolla, oikein mitoitetuilla ja kohdennetuilla interventioilla sekä alueellisten toimintamallien, hoitoketjujen ja potilasohjauksen tehostamisella. Tukena voidaan käyttää digitaalisia ratkaisuja ja terveysteknologiaa. Tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit ja tehostetut hoitopolut eivät tarkoita samaa hoitoa kaikille vaan nimenomaan tunnistavat potilaiden yksilölliset tarpeet. Terveyttä edistämällä vähennetään sairastavuutta ja ylläpidetään työ- ja toimintakykyä.

Hyvinvointialueilla jokaisen apua tarvitsevan tulisi ohjautua oikean palvelun pariin saamaan tarvitsemaansa apua. Tämän tiedetään pienentävän terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, lyhentävän sairaalajaksoja ja vähentävän jatkokäyntien määrää.

Tule-ongelmien ennaltaehkäisyn sekä hoito- ja kuntoutuspolkujen kehittämisen voisi ajatella kuuluvan niukkuutta jakavien hyvinvointialueiden prioriteettilistojen kärkeen. Jos näin on, keskustelua toimenpiteistä on toistaiseksi käyty hyvin suljettujen ovien takana, sillä julkisuuteen asti tietoja ei ole tihkunut. Tule-ongelmien kanssa työskentelevät odottavat kärsimättöminä hyvinvointialueiden toimintasuunnitelmia ja ovat valmiina auttamaan kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä.

Sari Hautaviita

työfysioterapeutti, terveystieteiden kandidaatti

Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide