Suomeen tarvitaan uusi myönteinen tulevaisuuskuva

Myönteinen tulevaisuuskuva on edellytys sille, että yhteiskunta kykenee muuttamaan kehityksen suuntaa tietoisesti ja nopeasti.

31.7. 15:30

Kuumat kesät, koronaepidemiat, hyönteisten massakuolemat ja energia- ja viljakriisit ovat kolkuttaneet viime vuosina suomalaisten oville. Tästä huolimatta vain harva ymmärtää, että tällaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden seurauksena jo nyt elävien ihmisten tulevaisuus tulee lähivuosikymmeninä olemaan hyvin erilainen kuin nykyinen.

Väitän, että Suomesta puuttuu myönteinen tulevaisuuskuva ja tämä estää konkreettista ajattelua tulevaisuudesta. Se tarvitaan korvaamaan yhtäältä ajattelua, jossa nähdään ilmastonmuutoksen ja luontokadon uuvuttama tulevaisuus vailla hyvän elämän mahdollisuuksia, ja toisaalta ajattelua, jossa pieni tuunaus nähdään riittävänä ja jatketaan tuhlailevaa kehitystä.

Myönteinen tulevaisuuskuva on edellytys sille, että yhteiskunta kykenee muuttamaan kehityksen suuntaa tietoisesti ja nopeasti. Siinä hyvä elämä syntyy ympäristön kannalta kestävästi. Ihmisten luontosuhde on nykyistä arvostavampi ja kulttuurinen muutos ruokkii sitä.

Suomen kestävyyspaneeli tunnisti kolme tekijää, jotka aiheuttavat kitkaa murroksessa kohti positiivista tulevaisuutta.

Yhtäältä murroksen nähdään edellyttävän toisistaan irrallaan olevien asioiden ja toimijoiden kytkemistä, joka on vaikeaa ja turhauttavaa. On kuitenkin jo lukuisia esimerkkejä murroksista. Ruokasektorilla luodaan kasvipohjaista ruokakulttuuria kaikkien alan toimijoiden tiiviissä yhteistyössä ja aluekehittämisen haasteita ratkaistaan yhteisöllisesti luontopohjaisiksi. Näitä esimerkkejä tarvitsemme lisää.

Toisaalta koetaan, että murroksen sijaan tulevaisuus jatkuu suoraan nykyisestä, eikä osata hahmottaa nykyisen ja tulevan radikaalia eroa. Tässä tarvitaan tulevaisuustietoisuuden vahvistamista, kuten tietoisuutta vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, uudenlaisen toimijuuden tunnistamista ja kykyä empatiaan ja systeemiseen ajatteluun.

Lisäksi pidetään itsestään selvänä, että talouskasvu ja kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen voivat tapahtua samanaikaisesti. Vielä vuosikymmen sitten tämä irtikytkentä herätti paljon toivoa. Nykytutkimus kuitenkin osoittaa, ettei teknologialla ja vaurastumisella voida ratkaista keskeisiä, ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia ekologisia kriisejä.

Tulevaisuutta ei kukaan voi varmasti ennustaa, mutta laajan yhteiskunnallisen keskustelun, kehittämisen ja tutkimuksen avulla voidaan löytää uusia tapoja elää hyvin ja turvata samalla ihmisen ja planeetan hyvinvoinnille tärkeät luonnonjärjestelmät. Tämä ei ole utopiaa.

Paljon askeleita on jo otettu kohti myönteistä tulevaisuutta, jota osittain jo elämme. Nyt tarvitaan lisää vauhtia ja kaikkien panosta. Tässä julkisen sektorin rooli kokoajana ja suunnan osoittajana on tärkeä. Jokaisella on oikeus olla mukana vaikuttamassa tulevaisuuteen. Maapallo on kytkeytyneempi kuin koskaan, ja se, mitä teemme, vaikuttaa laajalti. Maapalloja kun on vain yksi.

Eeva Furman

puheenjohtaja, Kestävyyspaneeli

ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, Syke

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide