Kun luonto tulee liian lähelle, haetaan lupa tappaa

Luontokin muuttaa luontoa, mitä ihmisen on joskus vaikea hyväksyä. Yksi tällainen laji on kalarosvoksi ja maiseman tärvelijäksi parjattu merimetso.

3.8. 2:00 | Päivitetty 3.8. 7:57

Rauman edustalle on muodostunut Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. Kahdella saarella on yhteensä 4 700 pesää eli lähes kymmenentuhatta aikuista lintua. Nyt niitä halutaan tappaa.

Tappamiselle on lupa, sillä Varsinais-Suomen ely-keskus on myöntänyt Rauman ja Eurajoen edustalle Satakuntaan luvan tuhannen merimetson ampumiseen vuosittain vuoden 2024 loppuun asti. Se on valtava määrä, yhteensä 3 000 lintua.

Perusteluna on kalastukselle ja alueen ahvenkannoille aiheutuva haitta. Vaikka merimetsot eivät tutkimusten mukaan uhkaa Suomen rannikkovesien ahvenkantoja, paikallista vaikutusta voi olla.

Kalastajat ovat tyytymättömiä, ja viranomaisilla on kova paine toimia. Merimetso on kiistanalainen ja tunteita herättävä laji, ja sen paikallinen vastustus on vahva.

Kun luonto tulee liian näkyväksi tai se tulee ihmisen tielle, se koetaan usein häiritsevänä tai uhkaavana. Kalastajan vihollisena pidetty, mutta EU:n suojelema merimetso näkyy maisemassa ja muuttaa elinympäristöään. Monesti ensimmäisenä mieleen tuleva asia tuntuu olevan tappaminen.

Lupa tappaa rauhoittaa ylilyöntejä, vaikka luvan sallimaa lintumäärää tuskin saadaan ammutuksi, ennen kuin merimetsot siirtyvät muualle. Esimerkiksi vuosina 2010–2020 Suomessa myönnetyistä 2 820 yksilön ampumisluvista toteutui 328 eli noin 12 prosenttia.

Kovin tehokasta merimetsojen lukumäärän vähentäminen ei siis ole ollut.

Merikotka säätelee jo merimetsokantaa.

Vuoden 2015 jälkeen merimetsokanta ei kuitenkaan ole enää kasvanut. Merimetsolla on luontainen vihollinen, merikotka. Se on alkanut säädellä kantaa. Uuden kansainvälisen tutkimuksen mukaan merikotkalla on yhä merkittävämpi rooli merimetsokannan rajoittajana Itämerellä. Merikotka vaikuttaa sekä merimetson pesimäyhdyskuntien sijaintiin että niiden poikastuottoon.

Merikotkan aiheuttama saalistus ja häirintä on ollut niin tehokasta, että jopa yli tuhannen pesän yhdyskuntia on autioitunut.

Useissa Euroopan maissa merimetsoyhdyskunnat ovat muuttaneet pesimäpaikkaansa kotkien saalistuksen myötä. Suomessa ulkosaariston yhdyskunnat ovat vähentyneet voimakkaasti ja pesinnät painottuvat yhä enemmän sisäsaaristoon.

Tutkijoiden mukaan merimetson heikentynyt poikastuotto vaikuttaa pesimäkannan kokoon viiveellä. Viime vuosina kanta on kuitenkin ollut lievässä laskussa.

Merikotkan saalistus on tehokasta. Luonto paitsi muuttaa luontoa myös säätelee ja tasapainottaa sitä.

Tuloksia pitää vain malttaa odotella.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide