Lehtivihreä sitoo ilmasta hiilidioksidia

Metsän puiden lehvästö ja neulaset ovat kesäaikana ne ihmeelliset laboratoriot, joissa ilmakehän hiilidioksidi sidotaan puun kasvuun ja happi päästetään ilmaan ihmisten hengitettäväksi.

2.8. 2:00

Suomessa käydään vilkasta keskustelua siitä, onko metsän annettava kasvaa villisti ja hoitamatta vai taitavasti hoitaen. Ensimmäinen aate vaatii lähes täydellistä suojelua. Tämä porukka on myös kovasti äänessä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta. Toinen porukka miettii sitä, kuinka saada metsä kasvamaan hyvin. Heillä on tarkoitus sitoa ilmakehän hiilidioksidi hyötykäyttöön eli puun kasvuun.

Nyt voidaan kysyä, kumpi vaihtoehto on kokonaisuuden kannalta parempi. Metsän suojelu edesauttaa monimuotoisuuden säilyttämistä. Se on eräs ihmisille nautintoa tuottava metsän ominaisuus. Ryteikköinen ja hoitamaton metsä suosii kaikenlaisia ötököitä, joista osa jopa tuhoaa metsää. Hiilidioksidin sidonta vähenee puuston vanhentuessa ja lahotessa.

Metsän hoidolla tarkoitetaan metsän säilyttämistä kasvavana ja tuottoisana. Mitä enemmän on kasvua, sitä enemmän hiiltä sitoutuu puun runkoon. Samalla omistaja saa palkkansa tekemästään metsänhoitotyöstä.

Suomen metsäteollisuus pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Siihen mennessä on saatu lisää metsämaata kuivatetuista alueista. Todellisuudessa metsän puiden lehvästö ja neulaset ovat kesäaikana ne ihmeelliset laboratoriot, joissa ilmakehän hiilidioksidi sidotaan puun kasvuun ja happi päästetään ilmaan ihmisten hengitettäväksi. Siis mennään metsään hengittelemään raikasta ilmaa. Jatkunut kasvukausi muuttuneen ilmaston myötä jatkaa kasvukautta ja hiilen sidontaa.

Eelis Pulkkinen

geologi, eläkkeellä

Orivesi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide