Energian säästämisestä on selvitty aiemminkin

On hyvä pitää mielessä, että tulevan talven mahdolliset energiansäästötoimet tulevat tarpeeseen ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

5.8. 2:00

Jo öljykriisin aikaan säästettiin voimakkaasti. Joulukuussa vuonna 1973 Suomen hallitus päätti järeistä energiasäästötoimista.

Olin tuolloin poliisina eräässä eteläsavolaisessa kirkonkylässä. Sisäasiainministeriön mukaan säästötoimien valvonta kuului poliisille. Se keskittyi pääosin julkisten rakennusten valoihin, liikkeiden näyteikkunoiden valaistukseen ja nopeusrajoituksiin. Asuntojen lämpötiloihin ei puututtu. Kansalaiset noudattivat hyvin määräyksiä, eikä nopeusrajoituksia rikottu enempää kuin normaalisti. Muutamilla huomautuksilla selvittiin.

Harva muistaa energian säästämisen sotien aikana vuosina 1939–1945. Pohjoissavolaisessa kotikylässäni ei ollut sähköjä. Talot lämpenivät puu-uuneilla, ja hämärää valoa antoivat öljylamput ja kynttilät. Moottoriajoneuvoliikenne oli vähäistä.

Lamppuöljy oli sota-aikana säännöstelty ja kortilla, annokset olivat pieniä. Sen vuoksi öljyä käytettiin pääasiassa myrskylyhdyissä navettatöitä tehtäessä aamuin illoin. Niin myös kotonani. Sisällä asunnossa valonlähteenä oli niin sanottu tuiju, öljylamppu ilman lasia, sillä se kulutti vähemmän öljyä kuin lasillinen öljylamppu. Myös kotitekoisia kynttilöitä poltettiin. Samoin myöhemmin karbidia.

Minun piti aloittaa kansakoulun ensimmäinen luokka syyskuun alussa vuonna 1941. Juhannuksen tienoilla alkanut jatkosota ja heinäkuussa kylän koulurakennuksen tulipalo maan tasalle muuttivat suunnitelmia. Koulu alkoi erään maalaistalon tuvassa tammikuun lopulla 1942. Tuvan katossa roikkui tilan hämärästi valaiseva öljylamppu. Kotiläksyt tein iltaisin tuvan uunista tulevan valon loisteessa tai palavan päreen valossa.

Savusaunassa valonlähteenä olivat isäni kiskomat, noin 80 sentin pituiset, noin kolmen senttimetrin levyiset ja parin millin paksuiset päreet. Vaakatasossa kiukaan rakosessa kahden peräkkäin palaneen päreen valaistusaikana löyly- ja pesutoimet ehdittiin kiireettä hoitaa. Päreiden pientä savutusta ei edes huomannut saunan hämärässä. Tulipaloilta vältyttiin.

Tulevan talven mahdolliset energiansäästötoimet tulevat ilmeisesti olemaan korkeintaan 1970-luvun tasoa, mutta huomattavasti lievemmät kuin ne, joita me sota-aikana eläneet jouduimme kokemaan. Niihin lienee pakko tottua. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ne tulevat tarpeeseen ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Taito Taskinen

Kuopio

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide