Alzheimerin taudin hoidossa ollaan lähellä läpimurtoa

Suomalaisilla tutkimusryhmillä on ollut kansainvälisesti merkittävä rooli uusien Alzheimerin taudin syntymekanismien tunnistamisessa.

26.8. 2:00 | Päivitetty 26.8. 8:50

Maapallon väestö ikääntyy jatkuvasti, ja Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, jos merkittäviä hoitokeinoja ei sitä ennen löydetä. Alzheimerin taudin hoito perustuu tällä hetkellä oireiden lievittämiseen. Se auttaa potilaita selviytymään arjessa mutta ei pysäytä taudin etenemistä.

Uusien Alzheimer-lääkkeiden kehitys on ollut hidasta, eikä uusia lääkkeitä ei ole tuotu laajasti markkinoille vuosikymmeniin. Hoitojen kehittäminen on erityisen haastavaa myös siksi, että taudin perinnöllinen tausta on erittäin monimuotoinen. Viime vuosina tutkimus on kuitenkin mennyt eteenpäin suurin harppauksin. Alzheimerin taudin etenemistä hidastavien hoitojen kehittäminen ei enää ole toivoton tehtävä.

Viime vuosina geenitutkimuksen saavutukset ja uudet aivokuvantamismenetelmät – joiden kehittämisessä suomalaiset ovat edelläkävijöitä – ovat mullistaneet dementoivien aivosairauksien tutkimuksen. Aivot puhdistuvat unen aikana glymfaattisen puhdistusjärjestelmän eli niin sanotun aivojen pesukoneen avulla. Tätä tutkineen suomalaisen tutkimusryhmän tulokset luovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia uusien Alzheimer-hoitojen kehittämiselle.

Suomalainen muistisairauksien ehkäisytutkimus Finger osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa kehnojen elämäntapojen yhteyden kognitiivisten toimintojen ja muistitoimintojen heikentymiseen. Se johti uuden, terveellisemmillä elämäntavoilla muistisairauksia ehkäisevän hoitomallin kehittämiseen.

Tällä hetkellä hoito ei vielä pysäytä taudin etenemistä.

Suomalaiset tutkimusryhmät ovat olleet keskeisesti mukana myös vuonna 2008 käynnistetyssä EADB-hankkeessa. Tavoitteena on tunnistaa uusia Alzheimerin taudin riskigeenimuutoksia laajoista eurooppalaisista potilasaineistoista. Hanke käynnistyi alun perin Ranskan valtion rahoittamana. Se on loistava esimerkki siitä, miten merkittävä rahallinen investointi tutkimukseen maksaa itsensä takaisin.

Tänä vuonna julkaistussa EADB-tutkimuksessa havaittiin 75 merkittävästi Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavaa geenimuutosta ihmisen perimässä. Näistä 42 oli ennestään tuntemattomia. Kyseessä onkin yksi suurimmista koko perimän kattavista Alzheimerin taudin riskigeenitutkimuksista. Tutkimustulokset edistävät merkittävästi tautimekanismien tunnistamista, lääkehoitojen kehittämistä sekä korkean perinnöllisen sairastumisriskin omaavien henkilöiden tunnistamista jo ennen varsinaista sairastumista.

Suomessa arvioidaan olevan jo lähes 200 000 muistisairasta henkilöä. Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannuksien on arvioitu olevan Suomessa jopa yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Merkittävä osa suorista ja epäsuorista kustannuksista syntyy potilaiden omaishoidon tarpeista sekä ympärivuorokautisesta hoidosta sairauden loppuvaiheessa. Siksi jo hyvinkin vähäinen Alzheimerin taudin etenemistä hidastava uusi hoito toisi merkittäviä kansataloudellisia säästöjä.

Suomalaisilla tutkimusryhmillä on ollut kansainvälisesti merkittävä rooli uusien Alzheimerin taudin syntymekanismien ja tautia paremmin ennakoivien biologisten merkkiaineiden tunnistamisessa, uusien diagnostisten menetelmien kehittämisessä ja Alzheimerin taudin ehkäisytutkimuksissa. Tämä siitä huolimatta, että esimerkiksi vuonna 2021 Suomen Akatemian kaikista rahoituspäätöksistä vain 1,6 prosenttia kohdistui neurotieteisiin. Julkisen talouden paineiden takia myös säätiöiden ja niille lahjoittavien yksityisten ihmisten ja yritysten rooli tutkimuksen rahoituksessa kasvaa tulevaisuudessa entisestään.

Alzheimerin tautiin on mahdollista löytää parannuskeino. Se edellyttää kuitenkin merkittäviä rahallisia investointeja kaikissa maissa, myös Suomessa. Täällä tehtävä työ hyödyttää kansainvälistä tutkimuskokonaisuutta ja tuo tärkeää uutta tietoa sekä todellista hyötyä potilaille jo lähitulevaisuudessa.

Mikko Hiltunen ja Jenni Pajunen

Hiltunen on kudos- ja solubiologian professori ja Alzheimerin taudin molekyyligenetiikan tutkimusryhmän johtaja Itä-Suomen yliopistossa. Pajunen on Aivosäätiön toimitusjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide