Miksi kalankasvatukselta ei vaadita jätevesien puhdistamista?

Kalankasvatuksen erityiskohtelu on lopetettava.

5.8. 2:00

Verkkoaltaassa merellä tapahtuva kalankasvatus on ainoa jätevesiä Itämereen johtava toiminta, jolta ei vaadita jätevesien puhdistamista. Sen jätevedet muodostuvat veteen liuenneesta ja syömättä jääneestä rehusta ja kalojen ulosteesta. Jätevesien määrää ja laatua ei myöskään mitata eikä valvota, toisin kuin muissa pistemäisissä päästöissä.

Kalankasvatuksen osuus jätevesien mukana vesistöihin menevästä fosforikuormasta koko Suomessa on noin 60 tonnia vuodessa. Sellu- ja paperiteollisuuden päästö on noin 120 tonnia vuodessa. Kalankasvatuksen tuottama hyöty on päästöön nähden pieni.

Sinilevä kukkii tänäkin kesänä kirkkaan vihreänä Itämeressä merkkinä vakavasta rehevöitymisestä. Lukemattomissa hankkeissa kaikissa rantavaltioissa on tehty valtavia panostuksia fosforipäästöjen vähentämiseksi. Jotta kaikki ovat mukana tässä tärkeässä työssä, ovat kaikki rantavaltiot, Suomi mukaan lukien, tehneet sitovan Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen eli niin sanotun Helsingin sopimuksen (1974, 1992). Se velvoittaa sopimusmaita vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä.

Miksi kalankasvatuksen annetaan Suomessa kulkea vastavirtaan eikä siltä vaadita jätevesien puhdistamista? Päinvastoin, on olemassa suunnitelmia lisätä merkittävästi kalankasvatusta avomerellä eli lisätä Suomesta Itämereen päästetyn fosforin määrää.

Saaristomerellä sinilevätilanne on erittäin vaikea suuren fosforikuormituksen vuoksi. Kalankasvatus aiheuttaa Varsinais-Suomessa pistemäisistä fosforipäästöistä ylivoimaisesti suurimman osan. Sen fosforipäästöt alueella ovat huomattavia.

Yhdyskuntien osuuteen sisältyvät muun muassa 300 000 asukkaan jätevedet puhdistavan Turun seudun jätevedenpuhdistamon päästöt. Maatalouden ja metsien käsittelyn päästöt eivät ole pistemäisissä päästöissä mukana. Näillä on omat laajat ohjelmansa niiden vähentämiseksi.

Yksi suuri fosforipäästöjä Itämereen johtava toiminta, kalankasvatus verkkoaltaissa, ei voi enää nauttia erityiskohtelua ja poiketa kaikkia muita koskevasta vaatimuksesta puhdistaa jätevedet kunnolla. Muilta vaaditaan 90–95 prosentin fosforinpoistotehoa.

Kaupunkien, kirkonkylien, lomakylien, teollisuuden ja muiden jätevesien puhdistus onkin jo aikaa sitten saatu hyvälle tasolle. Karjatilojen lannankäsittelystä on jo kauan ollut tarkat määräykset, ja jokaiselta kesämökkiläiseltä ja haja-asutusalueen asukkaalta vaaditaan jätevesien puhdistusta. On aika vaatia kalankasvatukselta tekniikkaa, jolla sen jätevedet puhdistetaan samalla teholla kuin muidenkin toimijoiden jätevedet.

Heikki Lehtonen

diplomi-insinööri, Turku

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide