Perhevapaauudistus ei ole maalissa – kulttuurin ja asenteiden muuttamiseksi on tehtävä töitä

Perheystävällinen johtaminen tukee vanhemmuuden tasa-arvoa, ja sillä on suuri merkitys ajassa, jossa osaajista kilpaillaan.

3.8. 2:00

Kauan odotettu perhevapaauudistus on tullut voimaan. Uudistuksen tavoitteena on lisätä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa jakamalla perhevapaat tasaisemmin miesten ja naisten kesken ja lisäämällä isien osallisuutta pienten lasten hoitoon.

Perhevapaauudistuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää valtavaa asennemuutosta perheiden sisällä ja laajemmin yhteiskunnassa. Kulttuurissamme on edelleen syvällä stereotypia äidistä ensisijaisena vanhempana – isälle jää lähinnä avustajan ja elättäjän rooli. Kuinka moni meistä on syyllistynyt ihmettelemään pienen vauvan äidin työssäkäyntiä pitäen samaa oletuksena isältä? Tai kysynyt äidiltä, ”auttaako” isä vauvan hoidossa? Isien vanhemmuus nähdään usein myönteisenä mutta ei velvoittavana.

Aiemmin vanhempien on ollut mahdollista jakaa vapaasti kuuden kuukauden pituinen vanhempainvapaa. Ei voida pitää sattumana, että perheet ovat valinneet tämän osan 97-prosenttisesti äidin käytettäväksi. Uudessa järjestelmässä vapaat jaetaan raskauden jälkeen lähtökohtaisesti tasan. Haasteena on, että omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle noin kolme kuukautta.

Perhevapaauudistuksen onnistuminen edellyttää kulttuurista muutosta myös työelämässä.

On aika herätä siihen, että perhevapaisiin liittyvää asennemuutosta ei saada aikaan odottelemalla, vaan sen eteen tulee tehdä määrätietoisesti ja systemaattisesti töitä. Vanhempien mielipiteisiin ja päätöksentekoon vaikuttavat niin läheiset, ystävät, sosiaalinen media, julkisen keskustelun sävy kuin työelämänkin asenneilmapiirikin.

Perhevapaauudistuksen onnistuminen edellyttää kulttuurista muutosta myös työelämässä. Työpaikoilla on erilaiset lähtökohdat tukea molempien vanhempien perhevapaiden käyttöä, mutta isien pidempiin perhevapaisiin tulee löytää keinoja kaikilla aloilla. Korkeakoulutetuilla vanhemmilla vapaat jakautuvat tällä hetkellä tasaisemmin, kun taas työntekijäammateissa toimivat miehet käyttävät perhevapaita vähiten. Miesvaltaisilla aloilla suhtautuminen hoivavastuisiin on usein perinteisempää ja tarve kulttuuriselle muutokselle on suurempi.

Työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli työehtosopimusten tarkastelemisessa tasa-arvon näkökulmasta ja sen varmistamisessa, että molemmat vanhemmat ovat oikeutettuja yhtäläisiin palkallisiin vapaisiin. Kunnissa sopu tästä on syntynyt, mutta yksityisellä sektorilla uhkaa jäädä voimaan vanha malli, jossa äidille palkallista vapaata on enemmän. Perhevapaauudistuksen tultua voimaan käytäntöä voidaan pitää syrjivänä. Molemmilla vanhemmilla tulee olla samat kannusteet perhevapaisiin.

Yksittäisillä työpaikoilla johtajilla on keskeinen tehtävä näyttää esimerkkiä perhevapaiden jakamisessa, ja esihenkilöiden on tärkeää aktiivisesti kannustaa isiä perhevapaille. Perheystävällinen johtaminen tukee vanhemmuuden tasa-arvoa, ja sillä on suuri merkitys ajassa, jossa osaajista kilpaillaan. Perheystävällinen ja joustavat perhevapaat mahdollistava työpaikka on kilpailuvaltti.

Sanna Kranjc

puheenjohtaja

Susanna Bergendahl

ohjelmavastaava

Mothers in Business MiB ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide