Helsingin Sanomat teki kyselyn siitä, miten perheet ovat järjestäneet lasten pitkät kesälomat. Kyselyn tuloksia käsittelevässä jutussa (HS 1.8.) todettiin, että koululaisten pitkät kesälomat edellyttävät tarkkaa suunnittelua, sukulaisten apua ja vanhempien palkattomia vapaita. Yksi esitetty ratkaisu ongelmaan voisivat olla edulliset tai maksuttomat aktiviteetit koululaisille kesällä.
Toisaalta viime vuosina on raportoitu myös koulutöiden alle uupuvista oppilaista ja loppuun palavista opettajista. Vaikuttaisi siltä, että sekä lomaa että koulua on liikaa.
Kouluviikon lyhentäminen voisi olla kaivattu ratkaisu. Jos opetussuunnitelmaa ei muuteta, toimenpide pidentäisi lukuvuotta eli lyhentäisi kesälomaa tuoden kuitenkin kouluarkeen kaivattua aikaa levolle.
Lyhyempi, esimerkiksi nelipäiväinen kouluviikko, ja kenties ainoastaan kuukauden kestävä koululaisten kesäloma voisivat toimia myös kannustimina hidastaa työelämän tahtia.
Työnteon vähentäminen ja kouluvuoden uudelleenrytmittäminen voisivat luoda ihmisille enemmän vapautta arkeen ja lomien järjestelyyn.
En väitä, että ehdotus kouluviikon lyhentämisestä olisi sellaisenaan valmis tai että se olisi ainoa tarvittu muutos. Koulujen nykyistä runsaampi resursointi on avainasemassa koulurauhan rakentamisessa ja iltapäiviin ja kesälle ulottuvien, perheiden arkea helpottavien aktiviteettien mahdollistamisessa.
Valtteri A. Aaltonen
väitöskirjatutkija
puheenjohtaja, Laajalahden ja Kivimiehen koulujen johtokunta
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.