Kasvu-Suomi tarvitsee houkuttelevia raideyhteyksiä

Jos raideliikenteellä tunnistetaan olevan tai halutaan nykyistä merkittävästi suurempaa kulkutapaosuutta, niin tarjotun raideyhteyden pitää olla houkutteleva.

3.8. 2:00

Joukkoliikennesuunnittelija Henri Miettinen esitti mielipidekirjoituksessaan, että Turun tunnin junalta on pudonnut pohja (HS 1.8.). Suomen väestön ja talouden kasvupotentiaalien on ennustettu keskittyvän seuraavien vuosikymmenten aikana entistä voimakkaammin kasvukolmioon Helsinki–Tampere–Turku. Keskeinen kysymys on, miten kasvukolmiossa liikutaan kaupunkiseutujen välillä tulevaisuudessa, ja erityisesti, mikä on raideliikenteen rooli Helsingin ja Turun välillä. Jos raideliikenteellä halutaan olevan nykyistä merkittävästi suurempi kulkutapaosuus, niin tarjotun raideyhteyden pitää olla houkutteleva.

Tämän hetken matkustajamäärä kuvaa nykyisen rantaradan houkuttelevuutta. On helppo tunnistaa yksiraiteisen rantaradan heikkoudet: liikenteen häiriöherkkyys ja rajallinen kapasiteetti. Ilman merkittäviä raideinvestointeja houkuttelevuutta on vaikea lisätä. Väylävirasto on rantaradan kehittämisselvityksessä vuonna 2019 arvioinut, että ilman miljardien investointeja on mahdotonta lisätä merkittävästi rantaradan kilpailukykyä ja sitä kautta kulkutapaosuuden kasvua.

Turun tunnin junan suunnittelu on loppusuoralla. Suunnittelun alussa noin kymmenen vuotta sitten päädyttiin ratkaisuun, että rakennetaan uusi kaksiraiteinen rata Espoosta Saloon, jolloin myös Vihti ja Lohja pääsevät radanvarteen. Tunnin juna luo sujuvuutta, toimintavarmuutta ja kapasiteettia Turku–Helsinki-välin raideliikenteeseen sekä uusia mahdollisuuksia vaikutusalueen maankäytölle. Ratakäytävä on investointi tulevalle sadalle vuodelle, mikä mahdollistaa merkittävän raideliikenteen kehittämisen kasvu-Suomeen.

Janne Virtanen

edunvalvontajohtaja

Varsinais-Suomen liitto

Lue lisää: Turun tunnin ja vartin junalta on pudonnut pohja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide