Näin sain sata euroa kuukaudessa lisää enkä luopunut mistään tärkeästä

Sähköinen maksaminen teki omien menojen karsimisesta yllättävän helppoa.

5.8. 2:00 | Päivitetty 5.8. 6:54

Jos löytää setelin kadulta, se tuottaa kohtuuttomasti iloa: Ilmaista rahaa! Ostanpa pienpanimo-oluen! Jotain herkkuja kotiin!

Säästäminen kuukausittaisista menoista sen sijaan on jotenkin kovin vastenmielistä. Tulee heti mieleen, että kieltäytymisiä on luvassa: laihaa kaurapuuroa ja platkua suurpanimolageria.

Vuosi sitten päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni. Loman jälkeisessä reippaudessa kävin läpi kaikki menot ja karsin turhat pois.

Urakka tuntui ennen aloittamista valtavalta, mutta kun siihen ryhtyi, omien menojen seuraaminen olikin yllättävän helppoa. Sähköiseksi muuttunut maksaminen jättää kaikesta jäljen.

Verkkopankin tiliotteet sai ladattua kätevästi Exceliin. Kun Exceliä tulee muutenkin pyöritettyä päivittäin töissä, oli hyvin helppoa nähdä muutaman euron viikoittaiset menot, joista vuodessa kertyi jo useampi satanen. (Jotkin pankit tarjoavat tätä kätevänä palveluna.)

Vuosi sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni.

S-ryhmän asiakkaana näki vuoden ajalta Omat ostot -palvelussa, mihin omat ruokarahat ovat menneet. Hämmästyttävää oli lähinnä se, kuinka paljon ihminen voikaan syödä kirsikkatomaatteja vuodessa. (K-ryhmä tarjoaa samanlaista palvelua.)

Tärkeää oli vielä muuttaa menot vuositasolle. Sen jälkeen pienten tapojen muuttaminen tuntui järkevältä.

Mistä säästöt sitten muodostuivat?

Esimerkiksi Woltista oli tullut tilattua ihan liian usein sapuskaa. Se sai jäädä kokonaan – koronan jälkeen pitää jaksaa kävellä ravintolaan. Satasia vuodessa.

Pankki veloitti viisi euroa kuukaudessa maksukortista, jota en käytä koskaan. Kuusikymmentä euroa vuodessa.

Kun ruokamenot ovat isoin rahareikä kuukaudessa, parilla muutoksella säästi paljon. Halvemmat kirsikkatomaatit ja halvempi juusto merkitsivät kymppien säästöä kuukaudessa.

Inflaatio arjen ostoksissa on salakavala ilmiö. Harva muistaa, mitä yksittäiset asiat ovat maksaneet vuosi tai edes viikko sitten. Muutaman kymmenen sentin korotus voi kuitenkin muuttua merkittäväksi summaksi usein toistuessaan.

Ehkä olisi jälleen syytä tehdä digitaalisen lompakon syyssiivous. Varmasti vuoden aikana olen taas onnistunut kehittämään uusia puroja.

Mieluummin sen satasen käyttää johonkin kivaan kuin antaa haihtua pois.

Kirjoittaja on HS:n journalistisen kehityksen johtaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide