Väkivalta lisää luontokatoa ja uhkaa kulttuuria Amazoniassa

Suomen tulisi etsiä keinoja edistää aktivistien elämää suojelevaa oikeusvaltiokehitystä Amazonian valtioissa.

19.9. 2:00

Toimittaja Dom Phillipsin ja alkuperäiskansojen asiantuntija Bruno Pereiran murhat Amazoniassa nousivat kesällä otsikoihin maailmanlaajuisesti. Kaksikko surmattiin Yavarí-joen laaksossa, jossa myös suomalaiset Amazonia-tutkijat ovat työskennelleet.

Alue tunnetaan rajaseutuna, jolla elävistä alkuperäiskansojen ryhmistä kaikki eivät halua olla tekemisissä ulkomaailman kanssa. Suoran väkivallan uhan lisäksi esimerkiksi monet ulkopuolisten mukanaan tuomat tartuntataudit aiheuttavat edelleen tuhoa eristyneillä alueilla elävien ihmisryhmien keskuudessa.

Maanviljelyyn ja karjankasvatukseen liittyvän metsänraivauksen rinnalla sademetsien muuttumiseen ja häviämiseen johtavat arvopuiden valikoivat hakkuut, tie- ja patohankkeet, kaivostoiminta, huumekasvien viljely sekä öljyn ja kaasun hyödyntäminen. Metsätuhot nousivat otsikoihin viimeksi vuonna 2019, mutta ne unohtuivat nopeasti huomion kiinnittyessä ensin koronaviruspandemiaan ja sitten Venäjän hyökkäyssotaan.

Amazonian tuho etenee kuitenkin vauhdilla. Monitoring of the Andean Amazon Project -hankkeen mukaan vuoden 2021 aikana Amazonian sademetsästä tuhoutui noin kaksi miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa Pohjois-Karjalan pinta-alaa. Brasilian kansallisen avaruustutkimusinstituutin Inpen mukaan metsätuhot ovat tänä vuonna edenneet viime vuotta nopeammin.

Trooppisen luontokadon vaikutukset tuntuvat kaikkialla maapallolla. Amazonian sademetsät säätelevät esimerkiksi maapallon ilmastoa ja vesitaloutta. Alueen tila lähestyy syöksykierrettä, jota on vaikea oikaista. Nature Climate Change -sarjassa tänä vuonna julkaistu tutkimus osoitti Amazonian resilienssin eli muutoskestävyyden heikentyneen merkittävästi 20 viime vuoden aikana.

Luontokato Amazoniassa ei ole vain ilmasto- tai luontokysymys, vaan se uhkaa vakavasti myös kulttuurista monimuotoisuutta. Alueen alkuperäiskansat puhuvat yli kolmeasataa kieltä, ja näille kansoille sekä monille muille alueella eläville ihmisille sademetsä on ennen kaikkea elämän mahdollistaja. Luonnonvaroihin ja maakeinotteluun liittyvää väkivaltaa alueella ruokkivat kuitenkin pitkäaikaiset konfliktit, järjestäytyneen rikollisuuden kasvava läsnäolo ja näihin liittyvä rankaisemattomuuden kulttuuri.

Alueen tila lähestyy syöksykierrettä, jota on vaikea oikaista.

Väkivaltaan ja murhiin kohdistuu vain ajoittain kansainvälistä huomiota. Esimerkiksi brasilialaisen kuminkerääjäaktivistin Francisco ”Chico” Mendesin murha vuonna 1988 tuomittiin maailmalla laajasti. YK:n ympäristöohjelman palkitsema Mendes puolusti sademetsissä tapahtuvaa luonnonkumin keruuta metsää laitumeksi raivaavia karjatilallisia vastaan, mikä toi murhaajat hänen kotiovelleen. Sademetsän ja alkuperäiskansojen tulevaisuutta puolustaviin toimittajiin, tutkijoihin ja aktivisteihin kohdistetut uhkaukset ja väkivalta ovat arkipäivää monissa Amazonian valtioissa, eikä tilanne ole ainakaan parantunut viime vuosien aikana.

Kolumbiassa rauhansopimus ei merkinnyt rauhaa niille alueille, joilla maasta ja luonnonvaroista käytävässä kamppailussa etsitään uutta voimatasapainoa. Brasilian Amazoniaan kohdistama paine on presidentti Jair Bolsonaron kaudella kasvanut entisestään, ja Perun sademetsäalueella aktivisteja on murhattu pitkälle toistakymmentä pelkästään pandemian alun jälkeen.

Suomen luontopaneeli nosti Kohti luontoviisasta Suomea -mietinnössä esille globaalin vastuun merkityksen. Suomen tulisi etsiä keinoja edistää aktivistien elämää suojelevaa oikeusvaltiokehitystä Amazonian valtioissa.

Viime aikoina on nostettu esiin mahdollisuus kansainvälisesti kriminalisoida niin sanottu luonnontuhonta. Tällä viitataan mielivaltaisiin tekoihin, jotka tehdään tietäen niiden aiheuttavan vakavia ympäristövahinkoja. On syytä pohtia myös sitä, millaisia vaikutuksia luonnontuhonnan mahdollisella kriminalisoinnilla voisi olla alkuperäiskansojen tilanteeseen.

Matti Salo ja Ilari E. Sääksjärvi

Salo on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa ja dosentti Turun yliopistossa. Sääksjärvi on professori Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä ja Suomen luontopaneelin varapuheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide