Suomalaisten sota­peloille ei onneksi ole katetta

Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pelkää nyt sotaa tai sodan uhkaa. Vaikka ympäröivä tilanne tuntuisi ahdistavalta, turvallisuustilanne Suomessa on itse asiassa paranemassa, asiantuntijat vakuuttavat.

7.8. 2:00 | Päivitetty 7.8. 10:14

Tuttava kertoi hankkineensa kaivinkoneen. Sillä voisi tarvittaessa rakentaa suojan omalle tontilleen, jos Suomea uhkaisi maailmanpalo.

Tällainen ajatus olisi vielä vuosi sitten kuulostanut Yhdysvaltojen takamaiden erakkojen survivalismilta. Nyt asiasta keskusteltiin vakavasti pohtien kesäillassa.

Suomessa pelätään sotaa, kävi ilmi Yleisradion teettämästä kyselytutkimuksesta tällä viikolla. Kun kaksi vuotta sitten kymmenesosa vastaajista oli erittäin huolissaan sodasta tai sodan uhasta, huhtikuussa osuus oli noussut lähes puoleen. Kun aikaisemmin suomalaisia huolestutti muun muassa syntyvyyden lasku ja sään ääri-ilmiöt sotaa enemmän, nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli muuttanut asetelman päälaelleen, Yle kertoi.

Asia on vakava. Taivaanrantaan kerääntyy parhaillaan muitakin synkkiä pilviä, kuten koko joukko taloudellisia epävarmuuksia. Taustalla on lisäksi kaikkien voimia koetellut pitkä korona-aika. Pelko on huono kumppani, sillä se kuluttaa ihmisen energiaa ja heikentää arviointikykyä.

Onko siis tällä hetkellä oikeita syitä pelätä sotaa Suomessa? Soitin asiantuntijoille ja kysyin.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri analysoi jatkuvasti Venäjän hyökkäyssodan vaiheita. Hän tuntee perinpohjaisesti Venäjän asevoimien yksiköt, kaluston ja toimintamallit.

“En vietä unettomia öitä pohtien sitä, että joudutaanko tässä sotaan”, Toveri sanoo. “Venäjällä ei ole mitään, millä se voisi merkittävästi uhata meitä sotilaallisesti.”

Toverin mukaan Venäjä on sotilaallisesti niin heikko, ettei se pärjää edes Ukrainalle. Siispä miksi Venäjä yrittäisi laajentaa sotaa Natoa vastaan, hän toteaa. Nato-maat eivät puolestaan vastuullisina toimijoina halua joutua osalliseksi tähän sotilaalliseen konfliktiin. “Sama koskee myös Suomea.”

Puolustusvoimien entinen komentaja Juhani Kaskeala on yhtä rauhallinen.

“Suomeen suoraan kohdistuvasta uhasta ei ole syytä olla huolissaan”, Kaskeala sanoo napakasti. Mitään suoranaista uhkaa on vaikeaa nähdä tilanteessa, jossa kaikki Venäjän resurssit ovat Mustanmeren ja Ukrainan suunnalla ja ovat siellä tällä hetkellä aika ahtaalla.

“En myöskään usko lainkaan ydinaseen käyttöön.”

Kaskeala sanoo ymmärtävänsä hyvin niitä huolia, joita Venäjän hyökkäyssota on tuottanut. “Meillä on kuitenkin poikkeuksellisen vakaa yhteiskunta, joka on hyvin valmistautunut tällaisiin tilanteisiin.”

Viisi vuotta sitten ilmestyneessä Pelottaako? -kirjassa Jari Rantapelkonen ja Jarno Limnéll analysoivat suomalaisten nuorten ajatuksia turvallisuudesta. Heidän mukaansa pelko, pessimismi, populismi ja eristäytyminen vievät kohti epävarmuutta, epätasa-arvoa, tietämättömyyttä ja voimattomuuden kulttuuria. Siksi on hyvin tärkeää vahvistaa tunnetta turvallisuudesta erityisesti vaikeina aikoina.

“Minusta tämä on ennen kaikkea johtamiskysymys. Keskeistä on, miten valtionjohto luo toivoa tähän toimintaympäristöön”, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun entinen professori Rantapelkonen. Sekä hän että Kaskeala mainitsevat presidentti Sauli Niinistön keskeisen roolin kansalaisten turvallisuuteen liittyvien huolten rauhoittajana.

“Tunnemaailmassa on vaikeaa vedota järkeen”, Rantapelkonen sanoo. “Jos sota pelottaa, on silti hyvä katsoa omaa elämää, lähipiiriä, ystäviä ja kotipaikkakuntaa. Siellä tuskin on mitään konkreettista tähän liittyvää pelättävää. Pelkotilanteessa voi myös olla perusteltua säännöstellä sodan seuraamista ja yrittää nauttia omasta arkisesta elämästä.”

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä sotilaallinen yhteistyö sekä tuleva Nato-jäsenyys parantavat tasapainotilaa Itämerellä. “Meiltä puuttuu paljon sellaisia epävarmuustekijöitä, joita ennen oli olemassa. Oma turvallisuutemme on merkittävästi paranemassa puolustuskyvyn vahvistuessa”, Kaskeala toteaa lopuksi.

Pelot ovat omiaan jyrkentämään asenteita ja luomaan eripuraa yhteiskunnassa. Siksi asiantuntijoiden rauhoittavia äänenpainoja kannattaa kuunnella juuri nyt.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide