Pääkaupunkiseudulla tarvitaan lisää asuntoja ja vähemmän toimistoja

Toimistotilojen vajaakäyttöongelmaan on ratkaisu, jos se vain otetaan käyttöön.

Pääkaupunkiseudun toimistotilat tyhjenivät entisestään vuoden 2021 lopulla.

10.8. 2:00

Pääkaupunkiseudun toimistomarkkinoilla on pitkään ollut rakenteellinen vajaakäytön ongelma. Sen koko on miljoona neliömetriä eli noin 12 prosenttia toimistotilakannasta. Ajurina on ollut muun muassa tilankäytön tehostuminen.

Vaikka hybridityönteko oli tuttua jo ennen koronaepidemiaa, nyt yritysten haasteena on houkutella työntekijät toimistolle. Työntekijät haluavat myös laadukkaampaa tilaa seinien sisä- ja ulkopuolella. Hyvä saavutettavuus on perusedellytys.

Ympäristölle paras ratkaisu on olemassa olevan rakennuksen tehokkaampi hyödyntäminen. Teknisesti vanhentuneen toimistokiinteistön kehittäminen peruskorjauksen kautta on kuitenkin mahdollista vain teknistaloudellisten reunaehtojen täyttyessä. Kysyntää edes A-luokan toimistoille ei ole kaikkialla.

Pääkaupunkiseudulla on useita työpaikka-alueita, joiden suunnittelupremissit ovat vanhentuneet. 1970–1980-luvuilla toimistoja rakennettiin alueille, joiden ei nähty soveltuvan asuntotuotantoon, kuten teollisuusalueiden reunoille sekä kehä- ja säteittäisväylien varsille. Näitä alueita leimaa alhainen vuokrataso ja korkea vajaakäyttöaste.

Taloudellista yhtälöä vaikeuttaa kansainvälisesti verrattuna lyhyet vuokrasopimukset. Modernisointi on haastavaa. Matala huonekorkeus ei takaa esteettisesti hyvää lopputulosta, ja modernin talotekniikan toteuttaminen on vaikeaa.

Vajaakäyttöongelmaa voi tarkastella kohdetasoisesti tilastodatalla. Pääkaupunkiseudun tilastoja johtaa Pitäjänmäki, jossa 26,3 prosenttia toimistotilasta oli tyhjillään vuoden 2021 lopulla. Toimistokanta on valmistunut kolmessa tasavahvassa aallossa. Ensimmäinen aalto alkoi 1980-luvun alussa ja päättyi 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Toinen aalto alkoi 1990-luvun puolivälissä ja päättyi it-kuplan puhkeamiseen. Kolmas aalto päättyi finanssikriisiin.

Toimistorakennusten vajaakäyttöongelma on taloudellisten resurssien tuhlausta.

Vajaakäyttöisiä rakennuksia löytyy valmistumisvuoden suhteen kaikilta vuosikymmeniltä, mutta ongelma koskee erityisesti ensimmäistä aaltoa. Nämä rakennukset edustavat kolmannesta Pitäjänmäen rakennuskannasta, mutta lähes puolta vajaakäyttöneliöistä.

Rakennusten krooninen vajaakäyttöongelma on taloudellisten resurssien tuhlausta ja tarpeeton päästölähde. Tätä ylläpidetään joustamattomilla kaavoilla ja poliittisilla linjauksilla.

Ratkaisuna ongelmaan on sallia purkava täydennysrakentaminen ja kaavamuutos asunnoiksi ilman väkinäistä hallintamuotorajoitetta siellä missä asuminen ympäristötekijät huomioiden on mahdollista. Rakennusten purkamisen kiertotaloutta on edistettävä poistamalla esteet säädösympäristöstä. Rakennusosien uusiokäytölle osana uutta rakennusta voisi luoda jopa kannusteita.

Ruotsin mallia kopioiden tilapäinen käyttötarkoituksen muutos tulee sallia rakennusluvalla viideksitoista vuodeksi, mikä helpottaisi myös toimitilojen tilapäiskäyttöä esimerkiksi asumispalvelukiinteistöinä.

Kysyntätekijät muuttuvat ajassa. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan lisää asuntoja ja vähemmän toimistoja. Olisiko aika tuulettaa jäykkiä kaupunkisuunnittelun lähtökohtia ja antaa markkinoiden vastata kysyntään?

Miika Kotaniemi

johtaja, Rakli ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide