Metsärahastot vähentävät julkisen rahoituksen tarvetta

Alan toimintaympäristöä ja lainsäädäntöä soisi kehitettävän siihen suuntaan, että metsätalouteen kohdistuvien investointien määrä rahastojen kautta kasvaisi.

26.8. 2:00

Metsiin sijoittavista metsärahastoista on tullut suosittu metsänomistamisen muoto. Perinteisesti metsäomaisuus on Suomessa saatu perimällä, mutta rahastojen myötä Suomeen on syntynyt uudenlainen metsänomistajien ryhmä. Kasvaneen kiinnostuksen myötä metsärahastot ja niiden toiminta herättävät vilkasta keskustelua.

Kilpailukykyinen metsätalous edellyttää, että luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen huomioidaan samalla kun harvennushakkuut, taimikonhoito ja puuntuotanto optimoidaan.

Metsärahastojen osuus suomalaisesta metsänomistuksesta kaikkiaan on noin 2–3 prosenttia. Pienestä osuudesta huolimatta metsärahastot ovat mahdollistaneet osaltaan merkittävää metsätalouden ja kestävän metsänhoidon yksityisrahoitusta toimialalla, joka on edelleen huomattavan julkisen tuen kohteena.

Metsärahastot toimivat täysin markkinaehtoisesti ja vähentävät julkisen rahoituksen tarvetta. Sijoittaessaan osakeyhtiömuotoisiin metsärakenteisiin metsärahastojen verojalanjälki on huomattavasti suurempi kuin yksityismetsätalouden.

Parhaimmillaan metsärahastot ovat saattaneet eriasteisen suojelun piiriin 11 prosenttia metsäpinta-alasta, joka on runsaasti yli kolme kertaa enemmän kuin yksityismetsätalouden vastaava luku. Nämä metsät toimivat hiilinieluina ja -varastoina ja tarjoavat elinympäristöjä kasvi- ja eläinlajeille. Jatkossa markkinaehtoisen rahoituksen rooli korostuu, kun Euroopan komission kesäkuussa 2022 ehdottamaa ja satoja miljardeja euroja maksavaa luonnon ennallistamisohjelmaa lähdetään toteuttamaan.

Rahastojen pinta-alayksikköä kohden 70 prosenttia yksityismetsätaloutta suuremmat metsänhoitopanostukset auttavat tavoittelemaan sellaista metsä- ja luontopääoman muotoa ja skaalaa, joka entistä paremmin vastaa yhteiskunnan ja kansantalouden päämääriä.

Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, ja huomattava osa heistä on omaisuutensa hoitajana passiivisia. Metsätalous on harvalle pääasiallinen tulonlähde ja jää siksi usein vähälle huomiolle. Sen sijaan metsärahastoille metsätalous on päätoimiala, jonka avulla suomalaista metsänhoitoa voidaan kehittää edelleen kestävämpään, vastuullisempaan ja taloudellisesti kannattavampaan suuntaan. Alan toimintaympäristöä ja lainsäädäntöä soisi kehitettävän siihen suuntaan, että metsätalouteen kohdistuvien investointien määrä rahastojen kautta kasvaisi. Tämä olisi metsänomistajien, luonnon monimuotoisuuden ja koko kansantalouden edun mukaista.

Olli Haltia

Dasos Capital oy

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide