Eikö Suomen ulkopolitiikan linja ole muuttunut?

Yhteiskunnan ilmapiiri on militarisoitunut ja puheet koventuneet. Nämä ovat isoja muutoksia.

14.8. 2:00

Matti Rintala arvioi mielipidekirjoituksessaan (HS 3.8.) ulkopolitiikkamme muutosta, kun Paasikiven–Kekkosen linjalta siirryttiin ”Niinistön–Marinin linjalle” ja haettiin Naton jäsenyyttä. Jani Andelin vastasi kirjoitukseen (HS Mielipide 9.8.) ja katsoi, ettei muutosta tapahtunut, sillä yhdentyminen länteen on ollut koko sotienjälkeisen ulkopolitiikkamme pyrkimys.

Asian arviointiin on hyvä ottaa mukaan historiallinen näkökulma.

Venäjän vuosisatainen turvallisuusintressi luoteisrajallaan on ollut estää se, että Suomen suunnalta kohdistuu sotilaallinen uhka Pietariin ja sen kautta Venäjän ydinalueille. Tämä on määrittänyt kaakkoisrajamme paikkaa rauhanteoissa vuosina 1721, 1743 ja 1809 sekä Neuvostoliiton kanssa tehdyissä rauhansopimuksissa talvi- ja jatkosodan jälkeen. Professori Matti Klingen mukaan tärkeä syy sille, miksi Venäjä päätti vuonna 1808 valloittaa koko Suomen, oli Sveaborgin linnoituksesta Pietariin kohdistuva uhka.

Toisen maailmansodan jälkeen johtavat poliitikot päättivät ottaa oppia historiasta. Oli huolehdittava siitä, ettei tällaista uhkaa ole ja ettei sitä rajan toisella puolella myöskään koeta. Ajatuksena oli, että Venäjän turvallisuusintressien kohtuullinen huomioon ottaminen ja yhteistyö on meidän etumme. Se oli Suomen idänpolitiikan peruslinja presidentti Paasikivestä presidentti Haloseen.

Tämän jälkeen alkoi korostua Nato-optio. Se johti eräänlaiseen polkuriippuvuuteen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan option lunastaminen kävi käytännössä välttämättömäksi, sillä optio olisi muutoin menettänyt uskottavuutensa. Tämän myötä uhka tai ainakin sen kokeminen ovat palanneet. Runoilija Uuno Kailaan sanoja myötäillen raja aukeaa taas railona ja turvallisuutemme on pistinten kärjissä. Yhteiskunnan ilmapiiri on militarisoitunut ja puheet koventuneet. Nämä ovat isoja muutoksia.

René Nyberg on todennut, että Venäjä-kysymystä ei voida ratkaista, vaan sitä voidaan ainoastaan hallita. On syytä tarkoin ja vakavin ilmein seurata, miten kysymyksen hallinta poliittiselta johdoltamme muuttuneessa ilmapiirissä onnistuu.

Markku Helin

oikeustieteen tohtori

professori emeritus, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Lue lisää: Suomen muuttunut ulkopoliittinen linja vaatii jatkuvaa arviointia

Lue lisää: Suomen ulkopolitiikan suunta ei ole muuttunut

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide