Metsätaloustukea ei tule antaa ympäristölle haitalliseen toimintaan

Tukea tulee uudistaa siten, että Suomessa siirrytään metsäluonnon ja ilmaston kannalta kestävämpään metsänhoitoon.

Suomen metsien ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus on selvästi luultua pienempi.

26.8. 2:00

Metsätalouden tukiin on pitkään sisältynyt rahoitusta ympäristölle haitalliseen toimintaan. Nykyinen tuki on päättymässä vuoden 2023 lopussa. Sanna Marinin (sd) hallituksella on tuhannen taalan paikka uudistaa tuki siten, että Suomessa siirrytään metsäluonnon ja ilmaston kannalta kestävämpään metsänhoitoon. Maa- ja metsätalousministeriön luonnos kannustinjärjestelmän uudistamiseksi oli kuitenkin iso pettymys ympäristönsuojelun kannalta.

On perusteltua kysyä, miksi valtio ylipäätään tukee erittäin kannattavan metsäteollisuuden raaka-aineen tuotantoa. Eikö puun markkinahinnan pitäisi kattaa kaikki puunkasvatuksen kustannukset? Valtion metsänomistajille myöntämät tuet olisi syytä kohdentaa luonnon ja ilmaston huomioimiseen.

Metsätalouden tukijärjestelmä kannustaa tällä hetkellä toimenpiteisiin, joista on merkittävää haittaa metsäluonnolle, vesistöille ja ilmastolle. Näitä ovat muun muassa suometsien ojitukset, lannoitus ja metsäteiden rakentaminen.

Suomen metsien hiilinielut ovat pienentyneet hälyttävästi.

Suomen metsien hiilinielut ovat pienentyneet hälyttävästi. Metsien ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus on selvästi luultua pienempi, mikä vaikeuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista ja EU-velvoitteiden toteutumista. Tilanne edellyttää muutosta metsien hoitoon ja käyttöön, ja yhteiskunnan tulisi vauhdittaa siirtymää taloudellisilla kannustimilla.

Merkittävä osa metsätalouden tuista käytetään taimikoiden raivaamiseen ja nuoren metsän hoitoon. Tuki on räätälöity jaksolliseen puun kasvatukseen, jossa kiertoaika päättyy avohakkuuseen. Tuki vähentää metsänomistajien halukkuutta siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, joka on niin metsäluonnon, vesistöjen kuin ilmastonkin kannalta parempi malli. Jatkuvan kasvatuksen ilmastohyödyt korostuvat etenkin suometsissä, joissa ojitustarve vähenee merkittävästi ja kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava turpeen hajoaminen hidastuu.

Suometsien ilmastoystävällinen hoito ja käyttö vaatii perustavanlaatuisen muutoksen metsänhoidossa. Päätöksiä tekevä metsänomistajajoukko on suuri, ja siksi on perusteltua käyttää valtion varoja suunnittelun tukemiseen. Onkin hyvä, että suunnittelua painotetaan enemmän tukiuudistuksen luonnoksessa, mutta myöskään suunnittelutukea ei tulisi kohdentaa ympäristölle haitallisiin toimenpiteisiin.

Jatkuvan kasvatuksen mukainen metsänhoito on monien tutkimusten mukaan maanomistajille kannattavaa, mutta siirtyminen tasaikäisrakenteisesta metsästä jatkuvaan kasvatukseen voi olla taloudellisesti haastavaa. Siksi WWF ehdottaa uutta siirtymävaiheen tukea. Valtion tuki siirtymälle on perusteltu, sillä tasaikäiset metsiköt ovat vuosikymmeniä jatkuneen voimakkaan valtiorahoitteisen neuvonnan tulosta.

Tästä onkin hyvä ottaa opiksi: verorahoja ei jatkossa pidä haaskata ympäristölle haitallisten toimenpiteiden rahoittamiseen.

Bernt Nordman

ilmastovastaava

Mai Suominen

johtava metsäasiantuntija

WWF Suomi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide