Synnytyspelon hyvällä hoidolla keisarileikkausten määrä vähenisi

Synnyttäjien osallisuutta on vahvistettava.

Vuonna 2021 Suomessa syntyi noin 49 600 lasta.

30.8. 2:00

Suomessa yhä useampi lapsi syntyy keisarileikkauksella – 19,6 prosenttia vuonna 2021. Leikkausten määrä on kasvanut viime vuosina noin prosenttiyksiköllä vuosittain. Ilmiö herättää huolta, sillä leikkausten yleistyessä myös komplikaatiot ja haitat lisääntyvät.

Yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä on synnytyspelko, johon liittyy usein synnyttäjän toive keisarileikkauksesta. Vaikeasta synnytyspelosta kärsii 6–10 prosenttia odottajista. Pelko kohdistuu yleensä kontrollin ja vaikutusmahdollisuuksien menettämiseen synnytyksessä. Ammattilaisten tuki ja synnytysvalmennus ovat erityisen tärkeitä pelkopotilaille.

Sosiaalisen median keskustelut huonoista synnytyskokemuksista lisäävät synnytyspelkoa. On alettu puhua jopa synnytysväkivallasta. Termin käyttöönotto on ollut omiaan lisäämään vastakkainasettelua terveydenhuollon ammattilaisten ja synnyttäjien välillä.

Keskustelu voi lisätä synnyttäjien epäluottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan. Ammattilaiset puolestaan ovat loukkaantuneita väitteestä, että synnyttäjiä kohdeltaisiin väkivaltaisesti. Tämä on paitsi terveen järjen myös ammattietiikan vastaista.

Synnytyspelkoon on kehitetty hoitopolkuja ja psyykkistä tukea.

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista synnyttää. Myös kivunlievityksen saatavuus on hyvä. Jos synnyttäjät eivät luota hoitoonsa, onko vika järjestelmässä, synnyttäjissä, sukupolvikokemuksessa vai ammattilaisissa? Vai onko ongelmana kuitenkin se, ettei synnyttäjien osallisuutta omaan hoitoonsa tueta riittävästi?

Asiakas- ja potilaslähtöisyys on nykyaikaisen terveydenhuollon perusta. Monissa sairausryhmissä potilaiden osallisuus on arkipäivää. Aktiivinen järjestökenttä tuo potilaiden ääntä esiin ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon. Sairaaloissa on asiakasraateja, joissa potilaat pääsevät osallistumaan palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Kokemusasiantuntijat ja sopeutumisvalmennus ovat tärkeässä roolissa monien potilaiden arjessa.

Raskaus ei ole sairaus. Kuitenkin synnytyspelolla, huonoilla synnytyskokemuksilla ja lisääntyneillä keisarileikkauksilla on merkitystä naisten terveyden ja koko yhteiskuntamme kannalta. Uskaltaako raskautta yrittää, jos pelkää synnytystä? Saako omassa synnytyksessä olla aktiivinen toimija? Onko osallisuuden kokemus mahdollinen? Mistä saa apua, jos synnytyksessä kaikki ei mennytkään odotetusti?

Synnytysten hoidon kulttuuri on muuttunut viime vuosikymmeninä. Digitaaliset sisällöt ovat käytännössä korvanneet perinteisen synnytysvalmennuksen. Synnytyspelkoon on kehitetty hoitopolkuja, vertaistukiryhmiä ja psyykkistä tukea.

Nyt olisi aika edistää synnyttäjien osallisuutta omaan hoitoonsa. Jos synnyttäjilläkin olisi viralliset asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat, he voisivat osallistua palvelujen kehittämiseen ja arviointiin.

Samalla ammattilaisten tulisi hyväksyä, että dialogia on lisättävä ja synnyttäjien osallisuutta tuettava. Tulevaisuus on synnyttäjien – osallistuvien ja toivottavasti myös kokemuksestaan onnellisten.

Satu Wedenoja

ylilääkäri

Reija Klemetti

tutkimuspäällikkö

Mika Gissler

tutkimusprofessori

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide