Tehohoitoon kohdennettu lakko olisi menetys kaikille

Kriisissä törmäävät vastakkain työntekijöiden oikeus työtaistelutoimiin ja kansalaisten oikeus hengen ja terveyden suojeluun.

Koronapotilaan tehohoitoa Tyksissä marraskuussa 2021.

26.8. 14:15

Tehohoidon uhkaaminen lakolla on merkki työmarkkinasuhteiden syvästä kriisistä ja sisältää samalla vakavan uhan kansalaisten terveydelle ja hengelle. Se voi johtaa monenlaisiin menetyksiin myös lakkoon ryhtyvälle järjestölle. Kriisissä törmäävät vastakkain työntekijöiden oikeus työtaistelutoimiin ja kansalaisten oikeus hengen ja terveyden suojeluun. Onko tällaiselle ristiriidalle oikeudellista ratkaisua?

Suomen ja muiden Pohjoismaiden salliva suhtautuminen työtaistelutoimiin on perustunut siihen, että työmarkkinajärjestöt välttävät työtaisteluja, jotka uhkaavat kansalaisten henkeä tai terveyttä tai johtavat suuriin omaisuusvahinkoihin.

Omaksutun työmarkkinakäytännön mukaista on ratkaista ristiriidat suojelutyön avulla, joiden laajuus on pyritty määrittämään osapuolten välisin neuvotteluin. Lisäksi osa viranhaltijoista voidaan velvoittaa tekemään suojelutyötä. Myös Suomea ja muita Pohjoismaita sitovat kansainväliset sopimukset tarjoavat ratkaisuja ristiriidan ratkaisemiseen.

Kansainvälinen työjärjestön ILO:n ohjeena on, että valtio voi rajoittaa lakko-oikeutta, kun kysymyksessä on välttämätön palvelu. Rajoitukset edellyttävät, että valtio tarjoaa tehokkaat välineet työriidan sovittelulle.

Euroopan sosiaalinen peruskirja (ESP) sääntelee asiaa yksityiskohtaisemmin. Sen mukaan lakkoa ei voida sinällään kieltää, mutta lakkoon ryhtyvän osapuolen on varmistettava suojelutyön avulla, ettei siitä ole uhkaa kansalaisten hengelle tai terveydelle. Kun kysymys on tehohoidosta, jolla juuri suojellaan henkeä ja terveyttä, lakolle ei todellisuudessa näyttäisi jäävän juurikaan sijaa.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan valvontakäytännön mukaan suojelutyön laajuuden määrittäminen on viime kädessä lakkoon ryhtyvän osapuolen tehtävä. Järjestön on huolehdittava siitä, ettei lakolla vaaranneta kansalaisten henkeä tai terveyttä. Jos järjestö mitoittaa suojelutyön liian vähäiseksi, sympatiat sen ehkä oikeutetuillekin vaatimuksille saattavat kadota.

Peruskirjan valvontakäytännössä on lisäksi avattu se mahdollisuus, että järjestö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta. Suomessakin korvausvelvollisuus voi syntyä. Lakko voisi olla kohtalokas potilaille mutta kallis myös lakkoon ryhtyvälle järjestölle.

Matti Mikkola

työoikeuden emeritusprofessori, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide