Lapsilisäjärjestelmän muutosten tulee perustua todellisiin tarpeisiin

Esimerkiksi kouluikäisten lasten kulut ovat suurempia verrattuna leikki-ikäisten vastaaviin kuluihin.

29.8. 2:00

Suomalaisen lapsilisäpolitiikan nouseminen keskusteluun vuodesta toiseen kertoo siitä, että järjestelmässä nähdään epäkohtia.

Professori Heikki Hiilamo esitti (HS 27.8.), että lapsilisä voisi olla suurempi alle kouluikäisillä lapsilla. On totta, että monet pienten lasten vanhemmista ovat hetken pois työelämästä, mutta siihen vastataan jo muilla tuilla. Sen sijaan kouluikäisten lasten kulut eivät ole pienet: harrastuskustannukset, vaatteet, matkapuhelimet ja esimerkiksi liikuntavälineet, kuten polkupyörät, ovat merkittävästi suurempi kuluerä verrattuna leikki-ikäisten vastaaviin kuluihin. Varhaiskasvatusmaksutkin määritellään tulotason mukaan, joten ne eivät ole lapsilisän kohde.

Samassa jutussa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen piti lapsilisän sisaruskorotusta perusteltuna sillä, että kulut kasvavat jokaisen lapsen myötä. Itse en ymmärrä, mihin perustuu ajatus, että seuraavan lapsen kulut olisivat edellistä suuremmat. Monet kalleimmista hankinnoista, kuten lastenvaunut ja turvaistuimet, voidaan käyttää sisarukselta toiselle – niin kuin usein myös pienemmät hankinnat, kuten vaatteet. Lisäksi lapsiluvun kasvaessa vanhemmat useimmiten oppivat, mitkä hankinnat ylipäätään ovat tarpeellisia.

Lapsilisäjärjestelmän uudistamiselle on varmasti tarvetta, mutta muutosten tulee perustua todellisiin tarpeisiin. Tutkimuksesta ei olisi haittaa.

Erik Sandström

yrittäjä, sotatieteiden maisteri

Hattula

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide