Saksa yrittää palauttaa muun Euroopan luottamusta itseensä – Suomikin siirtyi Sanna Marinin johdolla vaivihkaa äänekkään idän leiriin

Energiakriisi kurjistaa kaikkia, ja keskinäinen kyräily EU:ssa voi lisääntyä.

30.8. 2:00 | Päivitetty 30.8. 6:11

Paljon posliinia on murskattu, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock käytti saksalaista sanontaa viime viikolla liittyen sirpaleisiin, joita on saatu aikaan EU:n sisällä.

Alkuvuodesta EU-maat päättivät nopeasti ja yhtenäisesti Venäjän-vastaisista sanktiosta, mutta nyt yhtenäisyys on käynyt vaikeammaksi. Energiakriisi kurjistaa kaikkia, ja keskinäinen kyräily voi lisääntyä.

Baltian, Puolan ja Tšekin ääni eurooppalaisessa keskustelussa vahvistui jo heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Se on kova ääni, joka ei kaihda suoraa puhetta juuri Saksan suuntaan. Itäisten EU-maiden luottamus Saksaan on ollut viime kuukausina olematonta.

Itälaidalla ilmeisesti näkee selvemmin, mitä Ukraina tarvitsee ja miksi maan nopea auttaminen on koko Euroopan kohtalonkysymys.

Baerbockin mukaan posliinia on rikottu erityisesti Saksan aiemman politiikan takia, kun ”balttilaisten ystävien” varoituksia Nord Stream 2 -kaasuputken haitallisuudesta ei kuunneltu Saksassa ajoissa.

Suomikin liittyi henkisesti suorapuheiseen itälohkoon, kun pääministeri Sanna Marin (sd) liputti kiivaasti venäläisten viisumikiellon puolesta. Marin on useissa julkisissa esiintymisissään osoittanut myös Saksan liittokanslerille Olaf Scholzille eriävän kantansa Saksan tavasta toimia.

Saksa on ollut hidas ja varovainen. Niin kaasuremontti kuin asetoimituksetkin ovat edenneet vain äärimmäisessä paineessa.

EU:n itälaidalla näkee, mitä Ukraina tarvitsee.

Vaikka Scholz ei taipunut venäläisten viisumikiellon kannalle, Euroopan dynamiikka on liikkeessä: itää kuunnellaan. Baerbockin mukaan keskustelut Baltian ja Itä-Euroopan kanssa ovat muuttaneet Saksan linjaa ja näkemyksiä raskaiden aseiden viennistä Ukrainaan.

Scholz ilmoitti viime viikolla uudesta 600 miljoonan euron arvoisesta asetoimituksesta Saksasta Ukrainaan.

Maanantaina hän kertoi, että Saksa on valmis osallistumaan Ukrainan asevoimien pidemmän aikavälin rakentamiseen eurooppalaisin yhteisvoimin. Saksa voisi Scholzin mukaan ottaa vastuuta ilmapuolustuksen ja tykistön vahvistamisesta.

Lisäksi hän ilmoitti kutsuvansa lokakuussa Ukrainan jälleenrakennuskonferenssin koolle Berliiniin.

Suuri laiva kääntyy hitaasti, ja toistaiseksi Scholzin lupaukset asetoimituksista ovat toteutuneet hitaammin kuin olisi voinut toivoa.

Nyt häneltä kuitenkin kuultiin vastaus erityisesti Baltian ja Itä-Euroopan vaatimuksiin ottaa johtorooli Ukrainan tukemisessa.

Kirjoittaja on HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide