On mietittävä entistä tarkemmin, kuinka lääkkeitä määrätään

Lääkehoidon on kaikilla hyvinvointialueilla oltava vaikuttavaa, turvallista, taloudellista ja yhdenvertaista.

Lääkkeisiin käytetään yhä enemmän rahaa.

4.9. 2:00

Tutkimukset osoittavat, että lääkehoidon ongelmat ovat yleisiä. Niihin kuuluvat liian vähäinen tai liiallinen lääkkeiden käyttö, riittämättömät hoitovasteet, haitalliset yhteisvaikutukset, ja lyhytaikaiseksi tarkoitetun lääkkeen jääminen pitkäaikaiseen käyttöön.

Haitallisten ilmiöiden riskit korostuvat iäkkäillä ja erityisryhmillä. Myös lääkkeiden määräämiseen ja määräysten uusimiseen etäpalveluna liittyy riskejä.

Lääkkeiden kulutus lisääntyy ja niihin käytetään yhä enemmän lääkkeiden käyttäjien ja yhteiskunnan varoja. Vuonna 2021 kokonaiskustannukset olivat yli 3,5 miljardia euroa ja sairausvakuutuksesta maksettiin lääkekorvauksia 1,7 miljardia euroa. Lisäksi erittäin kalliit uudet lääkkeet muodostavat merkittävän osan kustannuksista.

Lääkkeiden kulutus lisääntyy.

Lääkehuollon kokonaisuutta ollaan uudistamassa usean hallituskauden aikana sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Kansallinen lääkehoidon tietopohja on kuitenkin todettu pirstaleiseksi, samalla kun valtion rahoitusvastuun osuus lääkehoidosta on siirtymässä hyvinvointialueille.

Lääkehoidon on kaikilla hyvinvointialueilla oltava vaikuttavaa, turvallista, taloudellista ja yhdenvertaista. Lääkkeiden käyttö kuitenkin vaihtelee tutkitusti alueittain, eikä vaihtelu selity yksinomaan sairastavuudella tai ikärakenteella, vaan johtuu myös määräyskäytäntöjen eroista.

Lääkkeiden määrääminen tarvitseekin tuekseen entistä kehittyneempää informaatio-ohjausta. Kansallisia tietovarantoja olisi tässä syytä hyödyntää täysimittaisesti. Tällä hetkellä mikään taho ei käytä lääkemääräystietoa lääkkeen määräämisen ohjauksessa. Mikään taho ei myöskään tuota hyvinvointialueille tai lääkkeitä määrääville lääkäreille tietoa lääkehoidon vaikuttavuudesta eri rekistereitä yhdistämällä.

Rekisteritietojen lisäksi tarvitaan rationaalista lääkehoitoa tukevia potilastietojärjestelmiä, päätöksenteon tukijärjestelmiä sekä moniammatillista yhteistyötä apteekkien kanssa. Näiden kaikkien kehittämiseksi tulisi määritellä kansalliset tavoitteet, vastuutahot sekä tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Kela voi nykyisellään antaa vain korvattavien lääkkeiden ostotietoihin perustuvaa vuosittaista palautetta lääkkeen määrääjille.

Kehittyneellä lääkkeen määräämisen ohjauksella edistettäisiin yksittäisten lääkkeen käyttäjien ja koko yhteiskunnan parasta.

Janne Leinonen

johtava ylilääkäri

Leena Saastamoinen

tutkimuspäällikkö, Kela

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide