Liikenteen hävikkiä pitää todellakin vähentää

Liikenteen kaikissa suurissa hankkeissa tulisi olla mukana digitalisaation koko keinovalikoima, jolla kallista infrastruktuuria saadaan hyödynnettyä tehokkaammin.

Rekkoja lähdössä Helsingin Länsisatamasta.

2.9. 2:00

Pertti Korhonen, Kristo Lehtonen ja Robin Gustafsson kirjoittivat, että liikenteessä syntyvää hävikkiä on pakko vähentää (HS Vieraskynä 29.8.). Kirjoittajien näkemyksen mukaan Suomella on erinomaiset lähtökohdat lunastaa paikkansa liikkumisen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijana.

Perusväittämistä on helppoa olla täysin samaa mieltä. Suomella on kaikki edellytykset hyödyntää digitalisaatiota kotimaassa ja kasvattaa uusien ratkaisujen vientiä. Meidän on kuitenkin toimittava nopeasti.

Tuskin koskaan aiemmin tarve liikennejärjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden nostamiselle on ollut näin ilmeinen. Alan uudistuminen tulee rakentaa digitalisaation ja uusien teknologioiden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Nyt on investoitava koko maata hyödyttäviin ratkaisuihin, joilla tuotetaan säästöjä niin yrityksille kuin kotitalouksillekin.

Datan hyödyntäminen tarjoaa keinoja liikenteen hallintaan ja reittien optimointiin sekä aikatauluttamiseen. Data mahdollistaa myös jaetut kuljetukset, niin pienemmässä mittakaavassa kuluttajien välillä kuin myös eri toimijoiden yhteisten kuljetusten kautta. Kutsutoimitukset, tehokas noutopisteiden käyttö ja autonomiset jakelurobotit ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa jatkossa. Kaupunkiliikenteen roolia päästöjen vähentämisessä ei tule aliarvioida. Älykkäällä ja dynaamisella hinnoittelulla puolestaan voidaan merkittävästi ohjata kuluttajien ja yritysten valintoja ja vaikuttaa liikenteen päästöihin ja sujuvuuteen.

Kaupunkiliikenteen roolia päästöjen vähentämisessä ei tule aliarvioida.

Energian hinnannousu, liikkumisen kasvavat kustannukset ja liikenteen päästövähennystavoitteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Globaalien liikennemarkkinoiden arvioidaan kasvavan yli 26 000 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.

Suomen kannattaa hyödyntää huippuosaamisensa digitaalisessa muutoksessa ja vihreässä siirtymässä hakien aktiivisesti uusia vientiavauksia kansainvälisiltä miljardimarkkinoilta. Tuskin mikään toimiala on paremmin näiden painotusten ytimessä kuin älykäs ja kestävä liikenne. Alan kasvumahdollisuudet pohjautuvat globaaleihin haasteisiin ja globaaleihin ratkaisuihin.

Vahvan ja aktiivisen EU-vaikuttamisen lisäksi Suomessa tulee ohjata panoksia kestävän liikenteen kokeilutoimintaan niin kaupunki- kuin testialueillakin. Toimintaa on kehitettävä yhdessä alan yritysten kanssa. Pienten erillisten kokeilujen sijaan tulee pyrkiä skaalautuviin systeemistä muutosta tukeviin kokonaisuuksiin ja varmistaa tiedonkulku ja oppien jakaminen eri hankkeiden välillä.

Suomen nykyisen liikennejärjestelmän osalta kaikissa suurissa hankkeissa tulisi olla mukana digitalisaation koko keinovalikoima, jolla kallista infrastruktuuria saadaan hyödynnettyä tehokkaammin. Myös liikennealan investoinneissa olisi hyvä pitää ohjenuorana taloustieteen nobelistin Paul Krugmanin neuvoa: ”Productivity isn’t everything, but in the long run, it’s almost everything.”

Päivi Wood

johtava asiantuntija, elinkeino- ja liikennepolitiikka

Keskuskauppakamari

Marko Forsblom

toiminnanjohtaja, ITS Finland, älykkään liikenteen verkosto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide