Syömishäiriötä ei hoideta vain punnitsemalla ja painoa seuraamalla

Psyykkiset oireet sekä pitkäkestoinen painosta riippumaton ravitsemuskuntoutus sivutetaan syömishäiriön hoidossa liian usein.

5.9. 2:00

Syömishäiriöt lisääntyvät Suomessa hälyttävästi, eikä ole lainkaan liioiteltua puhua syömishäiriöepidemiasta. Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus), Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) ja Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) raportoivat syömishäiriötä sairastavien lasten ja nuorten lähetemäärien lähes kaksinkertaistuneen.

Helsingin Sanomat kertoi (1.9.) lastensuojelun väliintulosta perheen tueksi tilanteessa, jossa syömishäiriötä sairastava nuori kotiutettiin Husin syömishäiriöyksiköstä heti painoindeksin noustua yli kriittiseksi määritellyn rajan. Jutussa mainittu painoindeksi 18 ei ole edes painoindeksin mukaisen normaalipainon alaraja. Painoindeksin mukainen normaalipainon alaraja on vain harvalle, jos kenellekään, hyvinvointia tukeva paino.

Tiedämme, että syömishäiriöiden hyvää hoitoa on Suomessa olemassa. Valitettavan usein joudumme kuitenkin todistamaan sitä tosiasiaa, että saatu hoito on vain painon seurantaa tai perustuu painolukemaan. Mihin unohtuu se fakta, että syömishäiriö on sairaus, josta ei toivuta vaa’alla? Entä se fakta, että suurin osa syömishäiriötä sairastavista on painoindeksin mukaan normaali- tai ylipainoisia?

Iso osa olemassa olevasta hoidosta on nyt sidottu painoon, ja psyykkiset oireet sekä kokonaisvaltainen, pitkäkestoinen painosta riippumaton ravitsemuskuntoutus sivutetaan. Lisäksi liian usein ennen hoidon käynnistymistä jäädään odottamaan painon laskemista ”riittävän” alhaiseksi sen sijaan, että hoito käynnistettäisiin heti. Odotellessa sairaus valitettavasti etenee.

Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen mukaan varhainen hoitoon pääsy ja aktiivinen hoito-ote parantavat ennustetta. Suomeksi tämä tarkoittaa lyhyempää sairastamisaikaa, pienempää inhimillistä kärsimystä sekä yhteiskunnan eurojen säästymistä.

Seurailemisen, punnitsemisen ja painokeskeisyyden sijaan syömishäiriötä sairastavalle tulee tarjota napakkaa mutta empaattista hoito-otetta. Syömishäiriöiden hyvä hoito on moniammatillista ja huomioi sekä mielen, kehon että sosiaalisen ulottuvuuden. Hyvään hoitoon ei ole olemassa oikotietä, ei manuaaleja eikä kikkakolmosia. Se koostuu siitä, että syömishäiriötä sairastavan oireilu otetaan vakavasti, hänet kohdataan kokonaisvaltaisesti ja hänelle tarjotaan riittävän pitkäkestoista hoitoa.

Kirsi Broström

toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide