Synnytysten hoidossa suurin ongelma on resurssipula

Synnyttäjät ovat jo vuosia kärsineet synnytysvalmennuksen vähyydestä sekä synnytysosastojen resurssipulasta ja kiireestä.

Synnytysvalmennuksessa on päässyt tutustumaan esimerkiksi erilaisiin synnytyksen aikana hyödynnettäviin apuvälineisiin. Koronavirusaikana synnytysvalmennus siirtyi pitkälti verkkoon.

5.9. 2:00

Kiitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Satu Wedenojalle, Reija Klemetille ja Mika Gisslerille hyvästä avauksesta (HS Mielipide 30.8.). Kirjoittajat ehdottivat synnyttäjien osallisuuden vahvistamista sektiosynnytysten ja synnytyspelon vähentämiseen. Osallisuutta on todella aika edistää.

Synnytyspelko kumpuaa eri lähteistä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi odottajan oma historia, se, miten hän on kuullut synnyttämisestä puhuttavan elämänsä aikana, ja muiden synnyttäjien huonot kokemukset. Kamppailu synnytyksestä -tutkimushankkeen aineiston pohjalta keskeisin pelon aihe on aiempi haavoittava synnytyskokemus: sektiota toivovat ensisynnyttäjiä useammin uudelleen synnyttävät.

Synnytys on intiimi ja yksilöllinen sekä yhteiskunnallinen ja poliittinen tapahtuma: kansakunta tarvitsee synnyttäjiä. Suomi on lääketieteellisillä mittareilla yksi turvallisimmista maista synnyttää. Hajanainen järjestelmämme painottaa fyysistä turvallisuutta mutta unohtaa psyykkisen turvallisuuden. Synnyttäjät ovat jo vuosia kärsineet synnytysvalmennuksen vähyydestä sekä synnytysosastojen resurssipulasta ja kiireestä.

Synnytysten hoito on yhä enemmän medikalisoitunut. Vaikka lääketieteen tarjoama apu on tärkeä osa hyvää synnytyksen hoitoa, synnytys ei ensisijaisesti ole medikaalinen tapahtuma. Synnytysväkivalta on valitettavan todellinen ja tutkittu ilmiö, jonka Maailman terveysjärjestö WHO ja YK ovat julkilausumissaan legitimoineet vuosina 2014 ja 2019, jolloin Suomikin on mainittu. Synnytysväkivalta on usein juuri siksi niin huomaamatonta, että se tarkoituksellisen vahingoittamisen sijaan kytkeytyy osaksi rakenteellisesti normalisoituneita hoitokäytäntöjä, joiden tarkoitus on yleensä hyvä. Iloksemme hoitokulttuuri on viime vuosina muuttunut ja synnyttäjien itsemääräämisoikeus on esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä otettu vakavasti.

Järjestelmä painottaa fyysistä turvallisuutta.

Synnyttäjä tarvitsee tietoa, jonka varassa tehdä omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Tätä on mahdollista edistää varmistamalla kunnollinen synnytysvalmennus kaikille sekä kehittämällä hoitokäytäntöjä ja synnyttäjien todellista osallisuutta. Myös synnytystavan valinnassa tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia. Kamppailu synnytyksessä -hankkeessa on havaittu, että suunnitellun sektion kokeneet ovat pääosin tyytyväisiä synnytykseensä. Tyytymättömimpiä ovat kiireellisen päivystyssektion kokeneet synnyttäjät.

Synnytyskokemukset ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat muun muassa äidin hyvinvointiin ja kykyyn hoivata lasta. Nimenomaan päivystyssektioiden määrää lienee mahdollista vähentää valmennusta ja hoidon jatkuvuutta lisäämällä, käynnistysten määrää vähentämällä ja turvaa vahvistavaa hoivaa lisäämällä.

Kirjoittajien toivoma dialogi synnyttäjien, heidän etujaan ajavien ja ammattilaisten välille luo toivoa siitä, että synnyttäjän ääni tulee kuulluksi.

Suurin ongelma synnytysten hoidossa on resurssipula, johon jokaisen syntyvyydestä kiinnostuneen päätöksentekijän on aika havahtua. Puutteellinen hoito tulee monikertaisesti kalliimmaksi kuin varhainen tuki.

Hanna-Mari Kuikka

synnytysvalmentaja, tietokirjailija, doula ja joogaopettaja

Kaisa Kuurne

sosiologian dosentti, yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija ja Koneen Säätiön rahoittaman Kamppailu synnytyksestä -tutkimushankkeen (2020–2025) vastuullinen johtaja

Outi Kaasinen

synnytyspelon hoitoon erikoistunut kätilö, terveystieteen maisteriopiskelija

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide