Giljotiini toimii erityisen hyvin ilman sähköä

Ranska voi olla talvella Euroopan sähköimuri.

8.9. 2:00

Ensi talvesta tulee eurooppalaisille hankala. Laajimmin tuskaa ei ehkä sittenkään tuota puute kaasusta tai öljystä vaan sähköpula.

Kun Euroopan energiakriisiin on etsitty syyllisiä, sormi on kääntynyt yleensä kohti Saksaa. Maa päätti sulkea ydinvoimalansa ja ripusti taloutensa roikkumaan venäläisestä kaasusta. Nouseva kaasun hinta nostaa nyt sähkönkin hintaa.

Mutta kannattaa vilkaista myös Reinin toiselle puolelle, Ranskaan.

Ranskassa on 56 sähköä tuottavaa ydinvoimalaa, ja ne tekevät noin 70 prosenttia Ranskan sähköstä. Voimaloista puolet on suljettu huoltojen ja korjausten vuoksi. Osa korjauksessa olevista voimaloista ei ole edes vanhoja. Niissä on silti jo korroosio-ongelmia, joita ei hetkessä hoideta.

Euroopan sähkökriisin juuret ovat Ukrainassa, mutta eivät nykyisessä sodassa. Juuret ulottuvat Ukrainan Tšernobylissä vuonna 1986 tapahtuneeseen ydinvoimalaonnettomuuteen saakka.

Kun eurooppalaiset alkoivat pelätä uusia onnettomuuksia ja laskeumia, lännen politiikka reagoi. Ydinvoimasta tuli kirosana. Järkevät argumentit hävisivät. Oli turha väittää, että läntiset voimalat olivat erilaisia tai että Neuvostoliiton uudemmat voimalat olivat Tšernobyliin verrattuna melko turvallisia. Kun ydinvoima leimattiin yleisesti vaaralliseksi ja väistyväksi tuotantomuodoksi, alan osaaminen ja investoinnit alkoivat huveta.

Ranskassa ydinvoimarakentamisen ekspertit siirtyivät eläkkeelle eikä kuolevalle alalle koulutettu riittävästi uusia asiantuntijoita. Uudentyyppisiä ydinvoimaloita alettiin suunnitella puhtaalta pöydältä – vähemmällä kokemuksella ja ohuemmalla osaamisella.

Ongelmat ovat näkyneet Suomessa saakka. Olkiluoto 3 on myöhässä, eikä ydinvoiman rakentaminen ole muuallakaan Euroopassa sujunut odotetusti. Ranskan vanhojen ydinvoimaloiden kunnossapidossakin on nähtävästi ollut osaamiskadosta ja työvoimapulasta aiheutuneita puutteita.

Sähkökriisin juuret ovat Ukrainassa.

Ranska ei lähtenyt kovin aktiivisesti kehittämään uusiutuvaa energiaa ajoissa, sillä uudentyyppisten ydinvoimaloiden piti syrjäyttää vanhat.

Nykyiset päättäjät ehtivät jo suunnitella ydinvoiman tuotanto-osuuden kutistamistakin. Kun energiakriisi iski, he peruivat aikeensa ja alkoivat haaveilla pienten, modulaaristen ydinvoimaloiden rakentamisesta.

Ydinvoimamaa Ranska pani panoksensa yhdelle kortille ja pelasi sen huonosti. Vanha särkyy, eikä uutta vielä ole. Suomi voi saada talvella sähköntuotannon melko lähelle kulutustaan. Ranskan vaje on valtava, jos se yrittää pärjätä nyt käynnissä olevilla ydinvoimaloilla.

Toisen maailmansodan jälkeen Ranska halusi varmistaa huoltovarmuutensa ja energiariippumattomuutensa rakentamalla nimenomaan ydinvoimaa. Ensi talvena uhkaa käydä niin, että Ranska tuo valtavia määriä sähköä naapurimaistaan ydinvoimaongelmien vuoksi.

Ranskan hallitus varoitti jo, että talven aikana voi tulla sähkökatkoja, joita kierrätetään eri puolille maata. Jos ranskalaisten jääkaapit sammuvat ja soufflé lässähtää uuniin sähköpulan vuoksi, pettymys voi johtaa mielenosoituksiin ja poliittisten päättäjien valmiiksi horjuvan legitimiteetin romahtamiseen. Giljotiini toimii erityisen hyvin ilman sähköä.

Ukrainan sotaan vetoaminenkaan ei tehoa – Vladimir Putinilla ei voi Ranskassa myydä kurjuutta.

Se saattaakin olla Ranska, joka imee Euroopasta kaiken irtoavan sähkön ja nostaa hintoja kaikkialla. Kun markkinoiden poliittiseen ohjailuun luottava Ranska puuttuu hintoihin, se ei paljon piittaa siitä, mitä EU on linjannut valtionavuista tai energiamarkkinoiden markkinaehtoisesta kehittämisestä.

Ranskan hallitus päätti kansallistaa sähköyhtiö Électricité de Francen (EDF) – nähtävästi varautuakseen käyttämään sitä kriisityössä ja hallituksen suorassa ohjauksessa.

Viime viikolla Ranskan energiaministeri Agnès Pannier-Runacher ilmoittikin, että huollot on kohta huollettu, korroosiovaivat hoidettu hetkessä ja kaikki Ranskan ydinvoimalat ovat käynnissä ensi talvena. Ydinvoimaloista vastaavan EDF:n johtajat ymmärsivät pitää suunsa kiinni ja sormet ristissä.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide