Jeesuksen opetukset vaikuttavat yhä monin tavoin nykyisiin yhteiskuntiin

Kristinusko juurrutti ihmisoikeudet koko läntiseen maailmaan ja on tältä kannalta ollut tärkeämpi kuin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus tai Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus.

6.9. 2:00 | Päivitetty 6.9. 8:20

Uuden testamentin päähenkilö on aasilla ratsastava puuseppä, joka kantaa erityistä huolta köyhistä, sairaista ja sorretuista. Hänen innoituksestaan syntynyt ja aluksi vainottu ruohonjuuritason liike toteutti pehmeän vallankumouksen alhaaltapäin ja saavutti merkittävän aseman yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Kristinuskon tarina on ihmeellinen. Tuskin mikään muu vallankumouksellinen liike on ollut yhtä menestyksekäs.

Toisaalta kirkko muuttui melko pian vallitsevia valtasuhteita puolustavaksi ja usein hampaattomaksi byrokratiaksi. Seneca nuorempi arvioi kaksi vuosituhatta sitten, että tavalliset kansalaiset pitävät uskontoa totuutena, viisaat valheena ja hallitsijat hyödyllisenä.

Muuttiko kristinusko maailmaa siten kuin Jeesus olisi toivonut? Vai muokkasivatko maallinen valta ja sen intressit kirkkoa omien etujensa suojelijaksi?

Kristinusko on heijastunut kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Talouden kehityksen kannalta oli pulmallista, että katolinen kirkko suhtautui pitkään varauksellisesti vaurauteen ja kielteisesti synnillisenä pidettyyn voitontavoitteluun.

Kuten sosiologi Max Weber esitti yli sata vuotta sitten, protestanttinen kalvinismi sen sijaan avitti kapitalismin kehitystä.

Suomessa on tuotu esille käsitystä, että maallistunut luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvopohja. Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että luterilaiset papit muokkasivat puolen vuosituhannen ajan arvomaailmaa opettamalla kansaa elämään Herran nuhteessa. Saarnat jättivät jälkensä.

On esitetty, että kristinusko vähensi raakuutta. Tältä osin on viitattu Jeesuksen kohtaloon, ristiinnaulitsemiseen. Se oli muinaisina aikoina erityisen julma teloitustapa, joka ei ollut aivan poikkeuksellinen.

Esimerkiksi jälkimaailman usein ihailema Aleksanteri Suuri valtasi vuonna 322 ennen ajanlaskumme alkua Tyroksen kaupungin ja ristiinnaulitsi saman tien 2 000 ihmistä. Ristiinnaulitseminen kävi kristinuskon voittokulun myötä aiempaa harvinaisemmaksi.

Vastaväitteenä voi todeta, että kristinuskon nimissä on poltettu roviolla tai mestattu sekä tapettu ristiretkillä ja uskonsodissa miljoonittain ihmisiä.

Tosin sotien taustalla on ollut muitakin tekijöitä, vaikka sotia on käyty Jumalan nimissä.

Tämän päivän kristillistä dogmatismia edustavat uskonnolliset fundamentalistit, jotka lietsovat vastakkainasetteluja muun muassa sukupuolikysymyksissä. Kristinuskon perintö on ristiriitainen.

Jeesuksen opetuksen mukaan ihmisen tulee rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä niin kuin itseään sekä myös vihamiehiään ja olla valmis kääntämään heille toinen poskensa.

Kaksi vuosituhatta myöhemmin tämä ainutlaatuisen radikaali oppi sai seuraajia Mahatma Gandhin ja Nelson Mandelan toiminnassa. Sitä soisi noudatettavan useammin, sillä vaikeimpia koston kierteitä ei voi lopettaa ilman sovinnon sallivaa anteeksiannon opin noudattamista.

Kristinuskon perintö on ristiriitainen.

Näkemys ihmisen arvokkuudesta esiintyi jo antiikin maailmassa, mutta ihmisoikeuksien merkitys oli käytännössä vähäinen. Kristinusko omaksui ajatuksen ihmisen arvokkuudesta siinä muodossa, että jokainen ihminen – pakanoita lukuun ottamatta – on tasa-arvoisesti arvokas Jumalan silmissä, oli hän orja tai keisari.

Kristinusko juurrutti ihmisoikeudet koko läntiseen maailmaan ja on tältä kannalta ollut tärkeämpi kuin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus tai Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus.

Kristinuskon kulttuurinen merkitys on ollut ja on maallistumisesta huolimatta edelleen valtava, jos kohta ristiriitainen ja vaikeasti arvioitavissa.

Suurin merkitys on kenties ihmisen arvokkuuden kunnioittamisella. Nykymaailmassa tärkein ihmisoikeuksien lipunkantaja, humanismi, on ulottanut tämän vaatimuksen koskemaan myös pakanoita.

Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide