Kaatua-sanalla on täsmällinen oikeudellinen tarkoituksensa

Kaatuminen oikeutti omaisten sosiaaliturvaan ja sankarihautaukseen yhteiskunnan kustannuksella.

12.9. 2:00

Helsingin Sanomissa esiteltiin (2.9.) Johanna Vuorelman sekä kriittiseen militarismitutkimukseen paneutuneiden Noora Kotilaisen ja Susanna Hastin tutkimushanketta, joka on saanut nelivuotisen rahoituksen Koneen säätiöltä.

Esimerkkinä tutkimusalueestaan Susanna Hast mainitsi sotilaan kuolemalle varatun erityisen sanan: kaatuminen. Sen käyttöä hän piti militaristisena kielen puhdistamisena ja epäilemättä myös kuoleman glorifiointina.

Kaatua-termillä on kuitenkin täsmällinen oikeudellinen tarkoituksensa. Sotilaan kaatumisella tarkoitettiin alun perin Puolustusvoimien palveluksessa olevan surmaa vihollisen aseesta. Sotilaan omaisten turvana oli vuonna 1938 säädetty sotatapaturmalaki, jonka perusteella sodassa kuolleen omaisille voitiin maksaa huoltoeläkettä ja hautausapua, jos hän täytti kaatuneen määritelmän.

Kaatuminen oikeutti omaisten sosiaaliturvaan ja sankarihautaukseen yhteiskunnan kustannuksella. Tästä oikeudesta päätettiin kuolemantapauksesta tehdyn kuulustelupöytäkirjan ja lääkärinlausunnon perusteella. Eläkkeet myönsi Valtion tapaturmatoimisto, ja eläkkeen saaminen avasi kaatuneen puolisolle ja lapsille pääsyn myös muiden tukien piiriin.

Hyvin pian sodan alettua havaittiin, että kaatuneen tiukka määrittely ei kaikissa tapauksissa toiminut. Määritelmä ei kattanut lomamatkojen aikana tapahtunutta kuolemaa. Sosiaaliturvaa saadakseen omaisen tuli osoittaa sairauden tai onnettomuuden suora liittyminen sodankäyntiin. Suhtautuminen itsemurhan tehneisiin vaihteli tapauskohtaisesti.

Kaatuneen tiukka määrittely ei kaikissa tapauksissa toiminut.

Puolustusvoimat ja palvelustoverit ajoivat väljää tulkintaa kaatuneen määritelmään, ja lievennyksiä siinä tapahtuikin jo sotien aikana. Sotien jälkeen kokoomuksen kansanedustajien eduskunta-aloitteissa haluttiin parantaa leskien ja orpojen asemaa. Tuhansien sotaleskien huoltoeläkehakemukset oli hylätty, koska heidän puolisoidensa katsottiin kuolleen eikä kaatuneen.

Uusi sotilasvammalaki hyväksyttiin vuonna 1948. Asian käsittelyssä eduskunta ei jakautunut niinkään puoluepoliittisesti vaan ennemminkin sodan omakohtaisesti kokeneisiin ja sen välttäneisiin. Yksityiskohtiin voi vapaasti tutustua niin Kansallisarkistossa kuin eduskunnan arkistossakin.

Kotilaisen ja Hastin tutkimuksen tarkoitus on HS:n jutun mukaan osoittaa militarismin olevan ristiriidassa yhteiskuntamme perusarvojen kanssa. Vanhan koulun sotilassosiologina oudoksun tutkimusta, jonka lopputulos on päätetty ennen tutkimuksen tekemistä. Niin militarismin kuin perusarvojenkin tieteellinen kuvaus sekä tieto sinänsä ovat aina tervetulleita.

Kalle Liesinen

Suomen sotilassosiologisen seuran puheenjohtaja 2007–2013

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide