Esiopetuksessa pitää olla leikkiä ja oppimisen iloa

Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toimintakulttuurissa.

Yhteinen toiminta, leikki ja erilaiset projektit tukevat lasten oppimista, itsetunnon kehittymistä ja vuorovaikutustaitoja.

11.9. 2:00

Helsingin Sanomat kirjoitti (5.9.), että Sdp ja kokoomus haluavat pidentää esiopetusta, vaikka näyttöä uudistuksen hyödyistä ei ole. Jutussa todettiin, että varhaiskasvatuksen lapsilähtöisyys täytyy säilyttää sen sijaan, että viisi-kuusivuotiaat pantaisiin pulpettiin.

Huoli pulpettiin istuttamisesta on turha. Esiopetuksessa tehtäväkirja- tai muu kynätyöskentely on vain pieni osa viikkoa, sillä suuri osa oppimisesta tapahtuu toiminnallisesti ja leikin kautta. Esiopetussuunnitelma velvoittaa käyttämään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioittaa lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toimintakulttuurissa.

Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Lasten mielipiteitä pidetään tärkeinä ja heitä kuullaan esiopetuksen arjessa. Lisäksi lapsia rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.

Leikki ja erilaiset projektit tukevat lasten oppimista ja itsetunnon kehittymistä.

Esiopetuksen tärkeimpiä taitoja ovat tunne- ja vuorovaikutustaidot, joiden ohella opitaan muita oppisisältöjä. Seuraavassa on esimerkki esiopetustoiminnasta, joka suunniteltiin lasten kiinnostusten ja esiopetussuunnitelman tavoitteiden pohjalta. Toteutimme olympialaiset, jossa tutustuimme kukin ryhmä eri maihin ja niiden kulttuureihin. Kisasimme ja leikimme pizzerialeikkiä, jossa suunnittelimme ja askartelimme omat pizzat. Lapset kirjoittivat menut itse keksimillään pizzojen nimillä ja hinnoittelivat ne. Leikki oli toiminnan keskiössä ja samalla opittiin neuvottelutaitoja, toisen auttamista sekä uusia kirjaimia ja lukumääriä.

Osassa esiopetuksessa on käytössä tehtäväkirja tai vaihtoehtoisesti muita harjoituksia, joissa harjoitellaan kynäotetta ja hienomotorisia taitoja. Esiopetussuunnitelman mukaan leikkien ja harjoitusten kautta tuetaan lasten hienomotoristen taitojen kehittymistä, jolloin lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen. Kynätyöskentely pienenä osana viikkoa vahvistaa lapsen hienomotorisia taitoja. Esiopetuksessa käytettävä tehtäväkirja on itsessään jo niin väljä, ettei se korvaa toiminnallisuutta tai leikkiä. Lisäksi nykyisen opetussuunnitelman mukaisissa oppimateriaaleissa on otettu huomioon oppimisen toiminnallisuus sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot.

Esiopetussuunnitelmassa kielen kuvataan olevan lasten ajattelun ja vuorovaikutuksen väline. Tutkimusten mukaan kieli on erityisesti viisi-kuusivuotiailla lapsilla leikin keskiössä, sillä kielellä rakennetaan leikissä merkityksiä ja luodaan todellisuutta. Tällä perusteella kaksivuotinen esiopetus näyttäisi vahvistavan maahanmuuttajien suomen kielen taitoa, jolloin heidän on helpompaa luoda uusia ystävyyssuhteita. Yhteenkuuluvuus, ystävät ja leikki ovat lapselle tärkeitä ja niitä on esiopetuksen aikana merkittävää tukea.

Yhteinen toiminta, leikki ja erilaiset projektit tukevat lasten oppimista, itsetunnon kehittymistä, vuorovaikutustaitoja ja ennen kaikkea toimimista erilaisten ihmisten kanssa. Hienoimpia asioita esiopetuksessa ovat yhdessäolon ilo ja ne hetket, joissa lapsi ylittää itsensä, oppii uusia asioita ja iloitsee oppimastaan. Ehkä esiopetus opettaa taitoja, jotka eivät ole mitattavissa kouluarvosanoilla, vaan kuvaavat jotakin tärkeämpää ihmisyydestä. Tästä aiheesta olisi kiinnostavaa saada lisätutkimusta.

Sonja Laitila

kasvatustieteen maisteri, esiopetuksen opettaja Tampereella, oppimateriaalin tekijä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide