Valtion tuki sähköyhtiöille on askel oikeaan suuntaan, mutta ei läheskään riittävä

Kuinka paljon valtio on valmis tukemaan sodankäynnin välineenä olevaa energiamarkkinaa?

Hallitus on päättänyt antaa tukea Suomessa toimiville, sähköä itse tuottaville sähköyhtiöille.

8.9. 2:00

Suomessa on paljon edullista ydin- ja vesivoimaa, jota voitaisiin myydä edullisina kiinteähintaisina sopimuksina, jos sähkömarkkinat toimisivat. Normaaliolosuhteissa sähköntuottaja saa futuurikaupoilla sidottua tuotetun sähkön hintaa vuosiksi eteenpäin ja näin vähennettyä riskiä tulevien sähkön myyntitulojen vaihtelusta.

Tällä hetkellä sähköyhtiöillä ei ole järkeä käydä futuurikauppaa siihen liittyvien riskien takia. Riskinä on, että joutuu vakuuksina maksamaan jopa moninkertaisia summia verrattuna myydystä sähköstä saatavaan tuloon. Tästä sitten kärsivät nimenomaan ne kotitaloudet ja muut sähkönkäyttäjät, joiden määräaikainen sähkösopimus on päättymässä ja uutta määräaikaista ei joko ole saatavilla tai sen hinta on ampumassa katosta läpi.

Sähkömarkkinoiden korjaaminen olisi edullisempi ja parempi tuki korkeista sähkönhinnoista kärsiville, kuin esimerkiksi sähkön alv-alennus. Alv-alennus kohdistuu täysimääräisesti vain olemassa oleviin määräaikaisiin sähkösopimuksiin, eli sopimuksiin, jotka ovat jo muutenkin tällä hetkellä voittajia. Muille sähkön hinta nousee kulutuksen noustessa.

Sähkön alv-alennus ja nyt suunnitellut tukipaketit suomalaisille sähköntuottajille pitäisi korvata valtion lupauksella ottaa vastatakseen nämä suomalaisten sähköntuottajien vakuusvaatimukset, tai vähintäänkin kantaa merkittävä osa tästä riskistä sopivaa pientä korvausta vastaan. On hyvin pieni riski siihen, että sähköntuottajat eivät pystyisi tuottamaan myymäänsä sähköä, kunhan myydyn sähkön määrä pysyy sopivassa suhteessa tuotantokapasiteettiin. Sähkön tuottajilta vaaditun korvauksen täytyy olla niin pieni, että sähköntuottajat saadaan taas myymään sähköä pitkälle tulevaisuuteen tarjoten jälleen kerran määräaikaisia sopimuksia myös kuluttajille.

Nyt esitetyt korvaukset lisärahoituksesta ovat mahdottoman kalliita ja niitä tullaan käyttämään vain niin, että saadaan vietyä olemassa olevat sopimukset maaliin. Lisäksi tuen pituutta pitää kasvattaa niin pitkäksi, että tosiaankin saadaan aikaiseksi myös niitä uusia sopimuksia. Jos rahoitus on saatavilla vain alle kahdeksi vuodeksi, niin eipä niitä kahden vuoden määräaikaisia sähkösopimuksia ole jatkossakaan saatavilla.

Kuinka paljon valtio on valmis tukemaan sodankäynnin välineenä olevaa energiamarkkinaa? Energia on hyvin kriittinen taloudelle. Se, että Venäjä käyttää energiaa sodankäynnin välineenä, ei ole energiayhtiöiden vika. Valtiolla on myös avaimet puuttua tilanteeseen, jos sähköntuotanto ei jossain tilanteessa vastaa kulutusta.

Jukka Koskenranta

diplomi-insinööri energia-alalla, Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide