Euroopan unionin ilmastopaketti muuttaa yritysten pelikenttää

Innovaatiopolitiikan on luotava Suomeen investointiympäristö, jonka avulla yhteiskuntamme ja yrityksemme voivat menestyä.

14.9. 2:00 | Päivitetty 14.9. 6:56

Euroopan unionin Fit for 55 -paketti tähtää vähintään 55 prosentin vähennyksiin ilmastopäästöissä vuoteen 2030 mennessä. Tällä on ennennäkemättömän laajoja vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön, mikä näkyy kaikilla Suomen toimialoilla valmistavasta teollisuudesta energiateollisuuteen, kemianteollisuuteen, öljynjalostukseen ja metsäteollisuuteen.

Yhteisen vähennystavoitteen lisäksi paketti sisältää tarkempaa ohjeistusta eri sektoreille ja maille. Yritysten on ymmärrettävä, miten muutos vaikuttaa niiden omaan toimialaan ja markkinoihin. Lainsäädännön seuraaminen monimutkaistuu: kun aikaisemmin piti seurata vain muutamaa EU-direktiiviä, nyt seurattavaa on moninkertainen määrä.

Paketin vaikutukset koskevat muun muassa energian hintaa, liikennettä ja logistiikkaa, vähäpäästöisen teknologian käyttöä ja energiatehokkuusvaatimuksia. Uusia säädöksiä on tulossa voimaan nopeasti, vaikka paketin kokonaisvaikutuksia ei vielä pystytä arvioimaan tarkasti.

Selvitäkseen voittajina yritysten on ymmärrettävä toimintaympäristön muutosta. Muutokset asettavat yrityksille investointipaineita, vaikka samalla epävarmuus tulevaisuudesta vaikeuttaa päätösten tekemistä. Asetettuihin ilmastotavoitteisiin ei päästä eikä kilpailuetua saavuteta ilman uutta teknologiaa, mutta ratkaisut on valittava oikein.

Ilmastopaketti ei ole teknologianeutraali, vaan se ottaa kantaa myös keinoihin, joilla tavoitteisiin pyritään. Joitakin teknologioita kannustetaan enemmän kuin toisia.

Lisähaastetta tuo se, että kaikkia tarvittavia teknologioita ei vielä ole saatavilla. Ne saattavat olla käytössä hyvin pienessä mittakaavassa tai selvästi vielä tutkimusvaiheessa. Yritykset tarvitsevatkin nyt rinnalleen toimijoita, joiden avulla uutta teknologiaa saadaan käyttöön.

Soveltavan, yrityslähtöisen tutkimuksen keinoin voidaan selvittää, mitkä ideat voidaan skaalata yritysmittakaavaan. Tutkimusorganisaatiot sekä yritysten ja tiedeyhteisön yhteiskäyttöön soveltuvat tutkimuslaboratoriot auttavat löytämään oikeita ratkaisuja.

Teollisuutta siirtyy sinne, missä se on kannattavaa.

Suomalaiset yritykset pyrkivät yhä useammin globaaleille markkinoille, ja Euroopan unionin lainsäädäntö ohjaa niiden toimintaa yhä enemmän. Fit for 55 vaikuttaa yritysten suhteelliseen kilpailukykyyn sekä EU-maiden kesken että EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välillä.

Meneillään olevassa muutoksessa teollisuutta siirtyy sinne, missä se on kannattavaa.

Esimerkiksi kemianteollisuus laskee, että seuraavien kymmenen vuoden aikana sektorin tulisi investoida noin 17 miljardia euroa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä sektorin normaalista investointitarpeesta. Emme kuitenkaan voi pitää varmana, että nämä investoinnit kohdistuvat Suomeen tai EU:n alueelle: globaaleilla markkinoilla investoinnit ohjautuvat sinne, missä investoiminen on yritykselle otollisinta.

Jotta yritykset uskaltavat investoida Suomeen, niiden on luotettava investointiympäristöön. Innovaatiopolitiikka on tässä ratkaisevassa roolissa. Julkiset panostukset madaltavat yritysten teknologiariskiä ja kynnystä lähteä investointeihin. Tyypillisesti ajatellaan, että yhden euron julkinen panos kannustaa yrityksiä panostamaan innovaatioihin itse kaksi euroa.

Innovaatiopolitiikan suuntaa pohtinut parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) työryhmä saavutti viime vuoden lopulla eduskuntaryhmien välisen yhteisen sitoumuksen lisätä Suomen tki-panostuksia. Parhaillaan valmisteilla olevan lakiesityksen on tarkoitus parantaa valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Tärkeää on, että tutkimusta ja uutta teknologiaa saadaan mahdollisimman nopeasti yritysten käyttöön. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin, jotta yhteiskuntamme ja yrityksemme voivat menestyä.

Ilmari Lastikka

Kirjoittaja on kansainvälisten asioiden johtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide