Nuorten paha olo näkyy itsetuhoisuutena – hyvinvointialueilla tarvitaan itsemurhia ehkäisevää työtä

Kaikki läheisten itsetuhoisuuteen viittaavat puheet on otettava vakavasti.

10.9. 2:00

Tänään 10. syyskuuta vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Suomessa tehtiin viimeisimpien tilastotietojen mukaan 717 itsemurhaa vuonna 2020. Jokainen itsemurhan tehnyt on jonkun läheinen: joukossa on vanhempia, puolisoita, lapsia, sisaruksia ja ystäviä. Itsemurhat koskettavat suurta joukkoa suomalaisia, ja siksi niiden ehkäisykin on tärkeä yhteinen asia.

Itsemurhakuolemien määrä on laskenut Suomessa selvästi viime vuosikymmenten aikana, mutta itsemurhia on silti vielä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Etenkin suomalaisten nuorten tilanne on huolestuttava.

Pelkkä itsemurhakuolemien lukumäärän seuraaminen ei riitä, vaan huomion tulisi olla myös itsetuhoisuudessa ja laajemmin keinoissa, joilla vähennetään nuorten pahaa oloa. Itsetuhoisuus on merkki vakavasta psyykkisestä kärsimyksestä, vaikka ihminen ei päätyisikään tekemään itsemurhaa.

Viime aikoina on uutisoitu useista huolestuttavista signaaleista, jotka kertovat yhdenmukaista viestiä siitä, että merkittävä osa suomalaisista nuorista ei voi hyvin. 18–24-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus 100  000 asukasta kohden oli vuonna 2020 Uudellamaalla korkeampaa verrattuna saman ikäryhmän valtakunnalliseen itsemurhakuolleisuuteen.

Itsemurha-ajatuksista kannattaa kysyä suoraan.

Asiantuntijoiden tilannekuva nuorten pahasta olosta antaa selkeän viestin: ratkaisuilla on kiire. Hyvinvointivaltiossa emme voi hyväksyä sitä, että nuoret, joiden varaan Suomen tulevaisuus nojaa, eivät saa apua. Jokaisen kansantaloudesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneen äänestäjän ja päättäjän tulisi kiinnittää huomio yhteiskunnallisten päätösten mielenterveysvaikutuksiin, sillä ennaltaehkäisy ja varhainen apu ovat eettisestä ja taloudellisesta näkökulmasta aina kestävin ratkaisu.

Uudet hyvinvointialueet valmistelevat parhaillaan strategioita, joilla luodaan suuntaviivat tuleville vuosille. Itsemurhien ehkäisyllä on oltava strategiassa selkeä rooli. Jokaisen hyvinvointialueen tulisi muodostaa työryhmä, joka huolehtii alueen tilannekuvasta, toimijoista ja itsetuhoisen ihmisen palveluista. Alueellisten toimien lisäksi matalan kynnyksen valtakunnallisia mielenterveyspalveluita voidaan parantaa terapiatakuun avulla. Erillinen nuorten hyvinvointia vahvistava ohjelma olisi erittäin tarpeellinen kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan.

Jokainen meistä voi myös omalla toiminnallaan yrittää ehkäistä itsemurhia. Kaikki läheisten itsetuhoisuuteen viittaavat puheet on otettava vakavasti. Itsemurha-ajatuksista kannattaa kysyä suoraan. Se ei tutkitusti lisää itsetuhoisen teon riskiä vaan voi olla tarpeellinen sysäys avun hakemiseen. Tukea ja ohjeita itsetuhoisuuden puheeksi ottoon löytyy Mieli ry:n verkkosivuilta.

Frans Horneman

psykologi

päällikkö, Itsemurhien ehkäisykeskus, Mieli Suomen Mielenterveys ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide