Ilmaiset ohjelmistot tulevat kalliiksi

Kun ohjelmistotuotteista ei makseta rahalla, myyjän ja ostajan suhde hämärtyy.

12.9. 2:00 | Päivitetty 12.9. 6:15

Kun sain ensimmäisen älypuhelimeni, opin kaksi asiaa.

Ensimmäisenä opin, että jatkuva yhteys verkkoon alkoi muokata ajatteluani. Älypuhelimesta tuli niin luonnollinen osa olemistani, että aika ennen sitä tuntui kaukaiselta historialta.

Opin myös, että ohjelmistoista ei enää tarvitse maksaa rahaa. Herätyksen hetki oli, kun ystäväni Angry Birds maksoi Iphonella 99 senttiä, mutta omassa Android-puhelimessani pelin lataaminen ei maksanut mitään. Ainoa ero välillämme oli, että lintujen linkoamisen ohessa minun piti katsella silloin tällöin mainoksia. Toki olisin voinut maksaa samat 99 senttiä ja pelata ilman mainoksia, mutta pidin säästettyä euroa ansaittuna eurona.

Tuolloin hinta tuntui halvalta, mutta nyt kaduttaa. En vieläkään ole päässyt eroon ajatuksesta, että ohjelmistoista ei tarvitse maksaa rahalla.

Osasyyllinen tähän ajattelutapaan lienee myös se, että kyse ei ole fyysisestä tuotteesta. Ohjelmistoja ei tarvitse enää hankkia levyillä tai levykkeillä.

Nykyinen ohjelmistojen maailma ei haasta vinoumaani. Sosiaalisen median alustat ottavat maksuksi käyttäjän henkilötiedot, ja pelialalla ilmaisen alun jälkeen veloitettavat mikromaksut ovat arkipäivää. Käyttäjien tietojen avulla kohdennetut mainokset rahoittavat hakukoneita ja lukemattomia muita palveluita.

Kadun, koska sitä saa mitä tilaa. Parempien ohjelmistojen sijaan kannattaa kehittää parempaa mainosten kohdentamista tai etsiä käyttäjädatasta kiinnostuneita ostajia. Tuotekehitys keskittyy varsinaisten tuotteiden sijaan maksimaaliseen skaalaamiseen ja koukuttamiseen. Kun yksittäinen käyttäjä ei suoraan maksa rahalla palvelustaan, on haalittava suurempi määrä epäsuoria tuloja tuottavia käyttäjiä.

Mikä on omien henkilötietojen käypä arvo?

Rahaton kauppa hämärtää myyjän ja ostajan suhdetta. Jos tuotteesta maksaa rahalla, suhde on selvä. On helppo päättää, onko tuote hintansa arvoinen. Mutta mikä on esimerkiksi omien henkilötietojen käypä arvo?

Vaikka käyttäjän tietoja käytettäisiin nyt pelkästään mainosten myymiseen, ei ole takuita siitä, että ne eivät päätyisi vääriin käsiin vuoden päästä. Tiedot omistava yritys saattaa muuttaa käytäntöjään tai joutua tietomurron uhriksi.

Ilmaisen palvelun hinta voi nousta lopulta korkeaksi.

Kirjoittaja on HS:n datadeskin pääkehittäjä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide