Kotikissa ei ole haitallinen vieraslaji vaan ihmisen tärkeä kumppani

Kotikissalla on lain suoma oikeus liikkua vapaana koko Suomessa muutamaa rajattua paikkaa lukuun ottamatta.

Kotikissoja on ollut Suomessa ainakin tuhat vuotta.

22.9. 2:00

Jutussa ”Vapaana vaeltavat kissalaumat kylvävät tuhoa ympäristössään” (HS 5.9.) esitetyt näkemykset vaativat kommentointia.

Väite ”kissa kylvää tuhoa” on kissoja räikeästi mustamaalaava, nostattaa kissavihaa, eikä sitä ole suhteutettu todellisuuteen. Suomessa lintukadon suurimmat aiheuttajat ovat metsänhakkuut, tehomaatalous sekä soiden ojitukset (IPBES). Muita pääsyyllisiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luontokato lintujen talvehtimisalueella sekä rakennukset ja liikenne.

Kirjasta Kissojen Suomi (Nyman ja Keinänen) selviää, että kotikissa on ollut Suomessa ainakin tuhat vuotta. Kissojen käyttäytymistarpeet eivät ole muuttuneet vuosisatojen saatossa. Kissat kyllä vaanivat paljon, mutta vain pieni osa tästä vaanimisesta johtaa saaliin nappaamiseen. Osa kissoista tappaa saalista hyvin vähän, kun taas osa yksilöistä on taitavia saalistajia. Se, mitä kissayksilö saalistaa ja kuinka paljon, on riippuvaista siitä, mitä on saatavilla ja minkälaisesta ympäristöstä on kyse. Esimerkiksi Britanniassa tehtäviä tutkimuksia ei voi verrata Suomessa tai Ruotsissa tehtyihin tutkimuksiin. Manner-Euroopassa kissa on erikoistunut piennisäkkäiden saalistamiseen. Kissan runsaimpiin saaliseliöihin Suomessa kuuluvat myyrät, hiiret, rotat ja päästäiset.

Toisin kuin tutkijatohtori väitti, Suomessa ei vaeltele lukuisia useamman kymmenen kissan laumoja. Uutisoidut kissapopulaatiot ovat paikallisia yksittäistapauksia ja niitä löytyy myös sisätiloista, joissa kissat kärsivät eniten. Näitä tapauksia ei pidä sekoittaa vapaana ulkoileviin, hyvin hoidettuihin kotikissoihin, eikä se oikeuta vaatimaan kissoja sisäkissoiksi.

Suomessa ei vaeltele lukuisia useamman kymmenen kissan laumoja.

Kotikissa ei ole haitallinen vieraslaji ja sillä on lain suoma oikeus liikkua vapaana koko Suomessa muutamaa rajattua paikkaa (yleinen uimaranta, lasten leikkipuisto, urheilukenttä, toriaikana tori) lukuun ottamatta.

Kissoja loukutettaessa on varmistettava, että kyseessä on todella koditon kissa. Naapurin kissan loukuttaminen ja vieminen talteenottopaikkaan on silkkaa kiusantekoa. Lain mukaan löytökissoja on pidettävä tallessa 15 vuorokautta eli kissoja ei saa lopettaa tavattaessa. Tämä suoja pitää ulottaa kaikkiin kissoihin, sillä loukussa ja luonnossa on vaikea erottaa, mikä on kotikissa ja mikä villiintynyt.

Jutussa siteerattua eläinruokateollisuutta ei voida pitää puolueettomana lähteenä koskien kissojen haitallisuutta luonnossa, koska eläinruokateollisuus saa hyötyä kaupallisen kissanruoan myymisestä. Sen sijaan voidaan väittää, että eläinruokateollisuus aiheuttaa ilmastonmuutoksen kautta huomattavaa haittaa luonnoneläimille (Alexander ym. 2020).

Kissa on ihmisen tärkeä kumppani, jolla on myös oma itseisarvonsa. Kissan ja ihmisen yhteiselo on parhaimmillaan hedelmällistä ja molempien lajien hyvinvointia lisäävää.

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja, Kissojen oikeudet ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide