Lakko-oikeuteen liittyy eettisiä ja oikeudellisia reunaehtoja

On vaikea ymmärtää hoitajaliittojen valitsemaa strategiaa.

Lääkärit lakkoilivat vuonna 2001.

14.9. 2:00

”Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla”, julistavat järjestöt tiedotteessaan. Tämä ei ole lainkaan totta.

Lääkäreiden viimeksi toteutuneessa lakossa tehohoito, ensihoito, psykiatria, lastentaudit, syöpähoidot ja raskaudenseuranta sekä synnytykset jätettiin kokonaan lakkotoimien ulkopuolelle. Lääkäriliitto saavutti keskeiset tavoitteensa eettisiä periaatteitaan kunnioittaen, potilaista huolta pitäen ja työmarkkinapolitiikan sääntöjä noudattaen.

Tämä eettisten periaatteiden ja työtaistelusääntöjen noudattaminen epäilemättä pidensi lääkärilakkoa, joka kesti yli viisi kuukautta, mutta hoitajien työkiista on jo nyt jatkunut pidempään.

Tehy on kieltäytynyt antamasta suojelutyötä tilanteissa, joissa hoito on katsottu välttämättömäksi. Lääkärilakossa järjestö antoi aina suojelutyötä sitä pyydettäessä. Lakon aikana vakavasti sairastuneet saivatkin hoitonsa jopa normaaliaikaa nopeammin. Lääkärilakon kärki kohdistui työnantajaan – ei kaikkein haavoittuvimpiin potilasryhmiin.

Eettiset periaatteet punnitaan käytännön testissä. Tässä mallissa järjestöt ovat hylänneet eettiset periaatteensa. On syytä ymmärtää, että vaikeasti sairaan oikea-aikaisella hoidolla voidaan myös ratkaisevasti vähentää kärsimystä ja mahdollisia jopa peruuttamattomia invaliditeetteja. Se tietäen lakossa aseeksi on kuitenkin otettu potilaan elämä. Arvot eivät ole kohdillaan.

Perustuslailla määritetyt perusoikeudet ovat suhteellisia toisiinsa nähden. Nyt ristiriidassa ovat oikeus henkeen ja terveyteen sekä toisaalta työtaisteluoikeus. On selvä, että oikeus henkeen on vahvempi ja edellyttää nyt valtiovallalta toimia. Oikeudelliset perusteet lakkorajojen rajaamiseen ovat selvät varsinkin, kun tiedämme, että niiden sisälläkin voi toteuttaa vaikuttavan työtaistelun terveydenhoitosektorilla.

Lakko-oikeuteen liittyy eettisiä ja oikeudellisia reunaehtoja. Jos lähdetään näitä sääntöjä rikkomaan, on potilasturvallisuuslain arvostelu heikosti perusteltavissa. On myös syytä ymmärtää, että hallitus ei voi olla yksittäisen lakon osapuoli ilman valtavia seurauksia.

Tämäkin työtaistelu ratkaistaan lopulta perinteisten osapuolien kesken.

On vaikea ymmärtää liittojen valitsemaa strategiaa, koska järjestöillä olisi ollut poikkeuksellisen suuri kansalaisten ymmärrys laillisille ja eettisesti toteutetuille työtaistelutoimille. Toimiiko tällainen strategia järjestöjen tavoitteiden hyväksi edes lyhyellä aikavälillä?

Heikki Pälve

lääkintöneuvos, Turku

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide