Terveydenhuollossa tarvitaan hallittua digitalisaatiota

Digitaalisten hoitojen vaikuttavuudesta on jo näyttöä.

14.9. 2:00

Kiitos Päivi Korhoselle terveydenhuollon digitalisaatiota koskeneesta oivaltavasta kirjoituksesta (HS Vieraskynä 10.9.). Kun lääkäri kohtaa potilaan samassa tilassa, informaatio välittyy parhaalla mahdollisella tavalla – ei vähiten sen takia, että lääkäri voi asianmukaisesti tutkia potilaan. Lisäksi empatia ja hoitava vuorovaikutus ovat parhaimmillaan.

Miksi sitten terveydenhuollon digitalisointi kuitenkin kannattaa?

Digitaalisten hoitojen vaikuttavuudesta on jo näyttöä. Esimerkiksi etähoitona annettu nettiterapia on lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa tehokasta. Näyttöä on myös muista potilasryhmistä.

Asiakkaan tai potilaan näkökulmasta etähoito on hyvinkin lähellä. Mobiililaitteen avulla se on kirjaimellisesti käden ulottuvilla. Tämä ei ole pelkästään mukavuusseikka. Etävastaanotolla esimerkiksi koko harvinaista sairautta sairastavan lapsen perhe pääsee keskustelemaan mahdollisesti toisella puolella maata olevan parhaan ja joskus ainoan asiantuntijan kanssa.

Järkevästi toteutettu digitalisaatio myös helpottaa modernin lääketieteen tarjoamien hienojen mahdollisuuksien ja käytössä olevien rajallisten resurssien ristiriitaa. Suomessa on noin kolme miljoonaa ylipainoista ja miljoona lihavaa ihmistä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) rakentamalla painonhallintaohjelmalla yksi ravitsemusterapeutti kykenee hoitamaan viisi kertaa enemmän potilaita kuin perinteisillä menetelmillä. Tässäkin tulokset kestävät vertailun. Ratkaisevaa Painonhallintatalossa ei ole digitalisaatio itsessään, vaan yhdessä asiakkaiden kanssa rakennettu yhdistelmä läsnä- ja etäkohtaamisia sekä kokonaan digitaalisesti toteutettuja hoidon osia.

Mobiililaitteen avulla hoito on kirjaimellisesti käden ulottuvilla.

Ilman tällaisia innovaatioita emme yksinkertaisesti selviä kansamme suurimmista terveysongelmista. Psykiatrian nettiterapioilla kyetään laadun kärsimättä säästämään jopa kolme neljäsosaa hoidon kustannuksista. Kyse ei sitä paitsi ole vain rahansäästöstä vaan siitä, että osaamisresurssit eivät riitä takaamaan kaikille tarvitseville hoitoa ilman järkevän digitalisaation tuomia lisäkeinoja.

Yksi peruste terveydenhuollon digitalisaatiolle on sekin, että netti täyttyy joka tapauksessa erilaisista digitaalisista terveydenhoidon sovelluksista. Ne ovat joko heikosti tutkittua, puhtaasti voitontavoittelumielessä rakennettua lääketieteellistä ”viihdettä”, tai parhaiden hoidon asiantuntijoiden yhdessä digitaalisten ja palvelun osaajien kanssa rakentamia ja tutkimia palveluja.

Kuten Päivi Korhonen totesi, digitaalisten hoitojen vaikuttavuuden tutkiminen on välttämätöntä. Jos Suomi haluaa selvitä taloudellisista ja osaamisresurssien haasteistaan terveydenhuollon romuttumatta, on välttämätöntä investoida nyt riittävästi digitaalisten hoitojen tutkimiseen ja kehittämiseen.

Visa Honkanen

dosentti, kehittämisjohtaja

Kirsi Pietiläinen

professori, ylilääkäri

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide