Timosen toimikunnan mietintö jakaa saamelaiset kahtia

Keskinäinen riitely on saamelaisyhteisön voimavarojen tuhlausta.

15.9. 2:00

Inka Musta vaatii saamelaiskäräjälain uudistamista Timosen toimikunnan mietinnön mukaiseksi (HS Mielipide 7.9.). Halutaanko Suomen alkuperäisiltä saamelaisilta poistaa pysyvästi äänioikeus käräjien vaaleissa? Mitä järkeä on saamelaisten kahtiajaossa?

Perusteena esitetään, että YK:n elimet olisivat edellyttäneet tällaista. YK:n Ihmisoikeuskomitea ei ole vaatinut, että lakia tulisi muuttaa Timosen toimikunnan esittämällä tavalla. YK:n rotusyrjintäkomitea taas nimenomaisesti katsoo (15.6.2022, kohta 9.8), että nykyinen saamelaismääritelmä on ihmisoikeusvaatimusten mukainen.

Neljännen sukupolven lisääminen ei laajenna saamelaismääritelmää. Vuonna 1995 voimaan tulleesta laista, yksi sukupolvi on jo mennyt. Jo nyt on oikeuskäytännössä koettu, että vaaliluetteloon hakija ei pysty pitävästi osoittamaan edes hänen vanhempansa saamen kielen taitoa. Miten on mahdollista, että asia voitaisiin todistaa oikeudellisesti pitävästi neljän sukupolven takaa?

Miksi saamelaisia halutaan poistaa vaaliluettelosta? Se turvaisi kyllä nykyisen käräjäjohdon aseman, itse valitun vaalilautakunnan päättäessä vaaliluettelosta. Missä silloin ovat saamelaisten keskinäinen yhdenvertaisuus, entä oikeusvaltiossa noudatettavat periaatteet? Onko kielestä tehty lyömäase?

Keskinäinen riitely on saamelaisyhteisön voimavarojen tuhlausta. Parantava lääke on, että kaikki saamelaiset hyväksytään keskenään yhdenvertaisina saamelaisperheeseen.

Kari Kyrö

Saamelaiskäräjien jäsen, Inari

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide