Kaikkien synnytysten hoidossa tärkeää on kuulluksi tuleminen

Jos synnytyspelon hoidon jälkeen keisarileikkaus on edelleen ensisijainen toive, on sektio täysin perusteltu eikä ketään tule painostaa synnyttämään alateitse.

19.9. 2:00

Synnytysten hoito ja synnyttäjien kokemukset ovat olleet viime aikoina tiheästi julkisessa keskustelussa ja myös HS:n mielipidekirjoituksissa. Haluamme synnytyspelon hoidon ammattilaisina ja inhimillisen synnytyskokemuksen puolestapuhujina nostaa vielä muutaman asian esiin.

Kaikkien synnytysten hoidossa tärkeää on kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen sekä eri keinoin turvallisuuden tunteen vahvistaminen. Osalla synnyttäjiä on erityistarpeita, esimerkiksi pelkoja ja traumoja. Jos niitä ei huomioida synnytysten hoidossa, se lisää riskiä huonoon synnytyskokemukseen. Synnytyskokemuksella on pitkäkestoisia vaikutuksia varhaiseen vuorovaikutukseen, koko perheen hyvinvointiin sekä tuleviin lapsitoiveisiin.

Synnytyspelon hoidon ei tulisi olla vain asiantuntijan kanssa käytävä keskustelu synnytystapojen eroista ja riskeistä. Keisarileikkauspäätös ei itsenään ole synnytyspelon hoitoa. Hoidossa tärkeää on odottajan yksilöllinen kohtaaminen ja tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen.

Synnytyspelon hoitoa on viime vuosikymmenten aikana kehitetty moniammatillisemmaksi. Hoidon kehityksessä on huomioitu tutkimustulokset ja potilaskokemukset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) synnytyspelon hoitopolussa on mukana valmennusta, kätilö- ja lääkärikäyntejä, psykologin vetämää ryhmähoitoa ja digihoitopolku. Lisäksi tarjolla on psykologin tukea raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen vaikean pelon, menetysten ja traumaattisen synnytyskokemuksen yhteydessä.

Jos hoidon jälkeen keisarileikkaus on edelleen ensisijainen toive, on sektio täysin perusteltu eikä ketään tule painostaa synnyttämään alateitse. Suurin osa synnytyspelkopotilaista synnyttää alateitse ja saa hyvän synnytyskokemuksen. Hoitopolussa tulisi huomioida vielä paremmin yksilölliset tarpeet. Tämä on haasteellista suurissa yksiköissä. Pienemmässä yksikössä mahdollistuvat helpommin hoidon jatkuvuus ja yksilöllinen hoito.

Resursointi nykyistä kattavampaan synnytysvalmennukseen vahvistaisi odottajan ja perheen valmiuksia valmentautua synnytykseen ja vanhemmuuteen. Hyvä synnytykseen valmentautuminen parantaa myös synnytyskokemusta.

On hienoa huomata, että synnyttäjät ovat järjestäytymässä tärkeiden oikeuksiensa puolesta. Tarvitaan eri toimijoiden välistä keskustelua ja yhteisen hyvän puolesta taistelemista inhimillisen synnytyskokemuksen puolesta.

Riikka Airo

erikoispsykologi, kouluttava psykoterapeutti

Psykoterapiapalvelu Tunnetila

Hanna Rouhe

lääketieteen tohtori, synnytyspelon hoitoon erikoistunut lääkäri ja kouluttaja, synnytysten osastonylilääkäri

Lohjan sairaala, Hus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide