Ukrainalaisten pakolaisten paluustakin on huolehdittava

Sotapakolaisten näkeminen tulevana suomalaisena työvoimareservinä ei ole Ukrainan etu eikä myöskään EU-direktiivin hengen mukaista.

15.9. 2:00

Venäjän brutaali sota Ukrainaa vastaan on aiheuttanut laajan pakolaisaallon EU-alueelle. Yli 35 000 Ukrainasta saapunutta on hakenut maastamme tilapäistä suojelua. Ukrainasta paenneita asuu lähes jokaisessa maamme kunnassa. Kolmannes tulijoista asuu vastaanottokeskuksissa pääosan asuessa yksityismajoituksessa.

Sisäministeriö julkaisi 7. syyskuuta englanninkielisen raportin, jossa käsitellään ukrainalaisten sotapakolaisten elämää ja jäämishalukkuutta Suomeen. Selvitys toteutettiin avoimena nettikyselynä, ja vastauksia saatiin yli kaksituhatta. Vastanneista nuorimmat olivat kymmenenvuotiaita. Nettikyselyt antavat hyvin tietoa siitä, mitä mieltä netissä vastanneet ovat kysytyistä asioista. Ongelma on siinä, että tulosten yleistettävyys on haasteellista: nettikyselyt ovat yleensä valikoituneita näytteitä verkonkäyttäjistä, eivät otoksia väestöstä tai sen osasta. Huomiota tässä tapauksessa kiinnittää se, että vastaajista peräti puolet oli akateemisen tutkinnon suorittaneita. Samoin sukupuoli- ja ikäjakaumat poikkeavat selvästi Maahanmuuttoviraston (Migri) Ukrainasta paenneita koskevista tiedoista.

Pääkirjoituksessa (HS 9.9.) esiteltiin raportin keskeisiä tuloksia ja tuotiin esiin, että kotoutumista pitää helpottaa. Lehti kiinnitti huomiota raportin tulokseen, jonka mukaan maahanmuuttajilla – ja tässä tapauksessa Ukrainasta tulleilla sotapakolaisilla – on edelleen suuria vaikeuksia henkilötunnusten ja pankkitilien avaamisessa. Pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että vain kolmannes vastaajista oli päättänyt palata kotimaahan. Loput joko aikovat jäädä Suomeen tai edelleen harkitsevat tilannetta.

Pääkirjoituksen mukaan ”Suomeen on muodostunut uusi, todennäköisesti pysyvä vähemmistöryhmä, jonka jäsenistä huomattava osa on korkeasti koulutettuja”. Suomessa asui jo ennen sotaa yli seitsemäntuhatta Ukrainan kansalaista. Heistä kolmanneksella on Suomen kaksoiskansalaisuus, joten maassamme oli jo vireä ja merkittävä ukrainalainen vähemmistö ennen sotaa.

Pääkirjoituksessa todettiin edelleen: ”Kun tänne tulleista ukrainalaisista pidetään huolta, se voi rikastuttaa sekä Suomea että aikanaan sodasta nousevaa Ukrainaa.” Suomeen tulleista suurin osa on perheiden äitejä lapsineen. Heidän puolisonsa taistelevat rintamalla maansa itsenäisyyden puolesta. Mielestäni meidän on huolehdittava näiden perheiden yhteisestä tulevaisuudesta antamalla heille kaikki tukemme ja sympatiamme.

Kaikki eivät tietenkään palaa: osa perheistä yhdistyy aikanaan täällä, samoin varmasti joitain tulijoita jää opiskelemaan, työskentelemään tai perheellistymään Suomeen. Otamme heidät avosylin vastaan. On kuitenkin muistettava, että sotapakolaisten näkeminen tulevana suomalaisena työvoimareservinä ei ole tilapäistä suojelua tarjoavan EU-direktiivin hengen ja tarkoituksen mukaista. Se ei ole myöskään Ukrainan etu.

Ismo Söderling

väestöpolitiikan dosentti, Rusko

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide