Tasapainoinen Kiina-suhde hyötyy avoimesta keskustelusta

On tärkeää, että Kiinaan liittyvää taloudellista riippuvuutta arvioidaan Suomessa rationaalisesti faktojen ja lukujen avulla.

30.9. 2:00

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on paljastanut Suomen ja Euroopan taloudellisen riippuvuuden ennen muuta fossiilisista energianlähteistä. Sodan pitkittyessä on virinnyt keskustelua myös Kiinaan liittyvästä riippuvuudesta.

Kiina ei ole osallinen Ukrainassa käytävään sotaan, mutta se ei ole tuominnut Venäjän toimia tai muutoin ottanut Venäjään etäisyyttä. Kiinan ja Venäjän johtajien helmikuisessa yhteisjulistuksessa maiden välistä ystävyyttä kuvataan ”rajattomaksi”.

Taiwaninsalmella lisääntyneet jännitteet ja Kiinan hiipuva talouskasvu ovat herättäneet kysymyksen siitä, ovatko suomalaisyritykset liian riippuvaisia Kiinasta. On myös peräänkuulutettu Kiina-strategiaa, jollainen esimerkiksi Saksassa on tekeillä.

Julkinen keskustelu Kiina-suhteestamme on tervetullutta. Suomelle on tärkeää kyetä luotsaamaan suhteita maailman toiseksi suurimpaan talouteen ja poliittisesti vaikutusvaltaiseen maahan kestävällä tavalla. Suhteemme ovat perinteisesti olleet hyvät ja toimivat. Monet yrityksemme ovat menestyneet Kiinan markkinoilla ja luoneet hyvinvointia ja työpaikkoja myös Suomeen.

Kiinan kanssa on voitu käydä asiallista dialogia vaikeistakin kysymyksistä, kuten ihmisoikeuksista, joissa näkemyksemme eroavat toisistaan. Vuoropuhelua on käyty myös EU:n kautta.

Viime vuosina Kiinasta käytävässä keskustelussa ovat korostuneet kriittiset sävyt. Ennen muuta Kiinan toimet Xinjiangissa aiheuttavat perusteltua huolta, jota YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tuore raportti myös sanoittaa.

Kiina-suhde on väistämättä monisyinen ja Kiinan kansainvälinen rooli voimakkaassa murroksessa. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen vastakkainasettelu ja nyttemmin Venäjän sotatoimien luoma epävarmuus ovat tuoneet monet vaikeiden kysymysten eteen.

Valtionhallinnossa on tunnistettu tarve näkemyksille, joita kuntapäättäjät, elinkeinoelämän edustajat ja muut Kiinan kanssa yhteistyötä tekevät voivat hyödyntää nopean kansainvälisen murroksen keskellä. Kesäkuussa 2021 julkistettiin valtionhallinnon Kiina-toimintaohjelma sekä Elinkeinoelämän keskusliiton ja ulkoministeriön yhteinen suurvaltakilpailua koskeva selvitys. Ne pyrkivät vastaamaan esiin tulleisiin huoliin ja kysymyksiin, lisäämään tietoisuutta ja korostamaan valppauden merkitystä.

Ulkoministeriöllä ei ole kristallipalloa eikä sellaista joka alalle ulottuvaa osaamista, jota suomalaiset toimijat päätöksenteossaan tarvitsevat. Yritykset itse tietävät parhaiten toimialansa haasteet ja mahdollisuudet. Julkisten toimijoiden rooli on unilukkarin tavoin herätellä keskustelua ja informoida toimintaympäristössä tapahtuvista keskeisistä muutoksista.

Kiina-toimintaohjelmassa todetaan, että suomalaisten toimijoiden tulee ottaa huomioon erot Suomen ja Kiinan arvopohjassa, yhteistyöhön liittyvät poliittiset riskit sekä taloudellisen riippuvuuden mahdollisuus. Erityisesti ohjelma kehottaa välttämään toimintavaihtoehtoja rajoittavien rakenteiden ja käytäntöjen syntymistä.

On tärkeää, että taloudellista riippuvuutta arvioidaan rationaalisesti faktojen ja lukujen avulla. Kaikki riippuvuus ei välttämättä ole haitallista riippuvuutta, eikä riippuvuuksien kriittinenkään tarkastelu tarkoita ovien sulkemista yhteistyöltä.

Kaikki riippuvuus ei välttämättä ole haitallista.

Kaupallista riippuvuutta syntyy molempiin suuntiin. Globaalien toimitus- ja arvoketjujen maailmassa täydellinen irtikytkentä tuskin olisi edes mahdollista. Jokainen toimija joutuu viime kädessä tarkastelemaan riskejä, niihin varautumista ja niiden hajauttamista omista lähtökohdistaan. Samaa tarkastelua tehdään nyt monissa maissa.

Kiina on Suomelle keskeinen kauppakumppani ja suurvalta. Haluamme jatkaa meitä hyödyttävän rakentavan dialogin ja yhteistyön tiellä. Tämä edellyttää valppautta kaikilta.

Haitallisia riippuvuuksia mistä tahansa toimijasta ehkäistään parhaiten avoimella, faktapohjaisella keskustelulla. Myös julkishallinnon edustajat osallistuvat siihen mielellään.

Jari Sinkari ja Arto Haapea

Sinkari on Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkö ja Haapea itäisen Aasian ja Oseanian yksikön yksikönpäällikkö ulkoministeriössä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide