Jo kaksivuotiaita opetetaan lukemaan, mutta kansainväliset Baby-Pisa-testit olivat sentään liikaa

Maailmalla on levinnyt 1990-luvulta alkaen ajatusmalli, jonka mukaan lapsille taataan hyvä koulutus, kun suorituksia mitataan standardoiduilla testeillä ja koulutyön määrä lisääntyy yhä nuoremmilla.

19.9. 2:00

”Miten kehittynyt hänen sanastonsa on? Ja mihin numeroon saakka hän laskee?”

Tällaiseen tenttiin joutui kasvatustieteen professori Pasi Sahlberg, kun hän Yhdysvalloissa työskennellessään vuonna 2013 etsi kolmevuotiaalle pojalleen päivähoitopaikkaa.

Tutustumiskäynnillä esikoulun johtajaa kiinnosti vain se, kuinka poika oli edistynyt ”akateemisella polullaan”. Sama toistui muissa paikoissa.

Suomalaista koulua maailmalla tunnetuksi tehnyt Sahlberg asuu nykyään Australiassa. Siellä moni lapsi aloittaa kaksivuotiaana esikoulun, jossa tenavia opetetaan lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Vähän myöhemmin taitoja jo testataan.

Australiaan muutettuaan Sahlberg katsasti paikkaa nuoremmalle, tuolloin kaksivuotiaalle lapselleen. Johtopäätös oli tutustumiskäyntien jälkeen sama kuin aiemmin Yhdysvalloissa: akateeminen polku saisi vielä odottaa.

Maailmalla on levinnyt 1990-luvulta alkaen ajatusmalli, jonka mukaan lapsille taataan hyvä koulutus, kun suorituksia mitataan standardoiduilla testeillä ja koulutyön määrä lisääntyy yhä nuoremmilla. Tämä lisää kilpailua, minkä uskotaan olevan vain hyväksi.

Sahlberg kutsuu suuntausta germiksi, pöpöksi. Germ on lyhenne sanoista global education reform movement, ja erityisen tehokkaasti se on levinnyt juuri Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Toistaiseksi Suomi on säästynyt tartunnalta.

Suomi on säästynyt tartunnalta toistaiseksi hyvin. Meillä varhaiskasvatus perustuu leikkiin, eikä luku- tai laskutaitoa odoteta ennen koulua. Valittu linja saa tukea tutkimuksista.

”Sellaisesta ei ole näyttöä, että varhennettu muodollinen lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan opettelu hyödyttäisi myöhemmän koulumenestyksen kannalta”, Sahlberg sanoo.

Siitä voi olla jopa haittaa, jos lapsi ei ole vielä valmis opintielle ja kokee heti itsensä huonoksi.

15-vuotiaiden osaamista kartoittava kansainvälinen Pisa-vertailu on osa standardoitua testausta suosivaa suuntausta. Se on ollut niin suuri menestys, että vertailua luotsaava teollisuusmaiden OECD-järjestö alkoi taannoin puuhata omaa testiä viisivuotiaille. Se sai lisänimen Baby-Pisa.

Tälle saralle germ-pöpö ei levinnyt. Hanke herätti närää jäsenmaiden kasvatusammattilaisissa, eikä kirjavien varhaiskasvatusjärjestelmien vertailua pidetty järkevänä. Testeihin lähtivät mukaan vain Yhdysvallat, Englanti ja Viro. Kun tulokset toissa vuonna julkistettiin, emme siten saaneet edes näennäistä tietoa siitä, missä maassa viisivuotiaat loistavat taidoillaan kirkkaimmin. Onneksi.

Kirjoittaja on HS:n tiedetoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide