Pienituloisten perheiden lasten hyvinvointi pitää turvata

Sosiaaliturvan kehittäminen on keino vastata pienituloisten perheiden ahdinkoon.

23.9. 2:00

Valtion vuoden 2023 budjetissa on lapsi- ja perhejärjestöjen näkökulmasta monia kannatettavia päätöksiä, kuten lapsilisän yksinhuoltajalisän ja opintorahan huoltajakorotusten väliaikaiset nostot sekä varhaiskasvatusmaksujen pysyvä alentaminen.

Merkittävää on myös, että yli hallituskausiksi tarkoitetun kansallisen lapsistrategian toimeenpanolle on varattu puolen miljoonan euron määräraha. Tämä takaa johdonmukaisemman lapsi- ja perhepolitiikan toimeenpanon ja budjetoinnin, jota YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelta edellyttänyt.

Jos tulevan vuoden budjettia tarkastelee pienituloisten ja köyhien perheiden näkökulmasta, on tehty tarpeellisia sitoumuksia. Ylimääräisen lapsilisän maksaminen tuo helpotusta yhä kiristyvässä taloustilanteessa. Tämä ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä paranna hyvinvointia perheissä, vaan jatkossa on toteutettava uudistuksia pitkäjänteisesti ja kestävästi.

Sosiaaliturvan kehittäminen on keino vastata pienituloisten perheiden ahdinkoon. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena tulee olla lapsiperheköyhyyden vähentäminen, ja uudistusten tulee tavoittaa kaikista köyhimmät perheet.

Sosiaaliturvan uudistamistyössä on huomioitava lapsen oikeudet ja perheiden monimuotoisuus ja eri perhemuotojen elämäntilanteista johtuvat haasteet. On nähtävä, millaista perheiden arki on juuri nyt ja kyettävä nopeisiin päätöksiin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Haasteet kohdistuvat lasten arkeen.

Kehittämistyön aikana on myös nähtävä kauas eteenpäin ja tehtävä pitkäjänteisiä muutoksia. Lapsilisät tulisi sitoa indeksiin, jotta lapsilisän taso vastaisi jatkossa elinkustannusten tasoa.

Toinen pitkäjänteinen keino on työllistymisen haasteiden purkaminen ja vanhempien työllistymisen tukeminen. Pitkien työmatkojen, osa-aikaisen työn ja epätyypillisten työaikojen vuoksi on luotava joustoja lapsiperheiden palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, ja tuettava sujuvaa liikkumista ja työtapoja.

Pienituloisten työssä käyvien perheiden lisätukia on harkittava tilanteessa, jossa ruoka jää ostamatta eikä hyvinvointia ja terveyttä edistäviin lasten vapaa-ajan harrastuksiin ole varaa. Syksyn tullen vanhemmat saattavat ottaa jaksamisenkin kustannuksella vastaan ylityötunteja tai lisätuloja toisesta työstä selvitäkseen kohonneista elinkustannuksista. Sairastavien, työttömien, matalapalkka-alalla työskentelevien ja yksinhuoltajien tilanne on erityisen tukala. Nyt jo vähäisillä varoilla elävät perheet joutuvat tinkimään lisää, ja haasteet kohdistuvat lasten arkeen.

Lokakuun lopussa julkaistavassa Pelastakaa lasten Lapsen ääni -kyselyssä lapset kuvaavat nykyistä arkeaan muun muassa näin: ”Me emme pysty liikkumaan paljoa autolla ja ruoka on vähissä usein, sekä pulaa vaatteista.” ”Maksaviin harrastuksiin ei ole varaa, ja välillä pitää puuron ruuaksi kelvata useampiakin päiviä.”

Lasten hyvinvoinnin turvaamiseen on etsittävä aktiivisesti ratkaisuja ja korjauksia jo nyt, kaiken meneillään olevan uudistamistyön, pitkiä aikoja kestävien päätösten valmistelun ja hallituskausien lomassa.

Johanna Vinberg

lapsiperheköyhyyden asiantuntija

Tiina-Maria Levamo

erityisasiantuntija

Pelastakaa lapset ry

Anna Moring

johtava asiantuntija, Monimuotoiset perheet -verkosto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide