Opetusalalle kasaantuneisiin ongelmiin on viimein puututtava

Koulutuksesta ei ole enää varaa leikata, ja uudistusten uuvuttamien opettajien työmäärän kasvu on pysäytettävä.

16.9. 2:00

Suomen koulutusjärjestelmää on pidetty yhtenä maailman parhaista. Opettajia on arvostettu yhteiskunnassamme aina, ja olemme pitkään saaneet nauttia Suomen erinomaisista sijoituksista eri maiden oppimistuloksia vertailevissa Pisa-tutkimuksissa.

Viime vuosina Pisa-tulokset ovat kuitenkin romahtaneet. Samaan aikaan oppimisen haasteet ja nuorten mielenterveyteen liittyvä ongelmat ovat lisääntyneet ja työhönsä sitoutuneet, korkeasti koulutetut opettajat ovat uupuneet.

Koulutusjärjestelmään on tehty lukuisia uudistuksia 2000-luvulla. Jatkuvat uudistukset ovat lisänneet opettajien työmäärää, mutta resursseja ei ole lisätty. Päinvastoin: koulutuksen rahoitusta on leikattu viime vuosikymmenellä yli kaksi miljardia euroa.

Viime vuodet olemme joutuneet kulkemaan kriisistä toiseen. Koronaviruspandemiaa seurannut Ukrainan sota on johtanut energiakriisiin, joka puolestaan uhkaa johtaa taloustaantumaan.

Yhteiskuntaa ravisuttavat kriisit ovat velkaannuttaneet julkista taloutta entisestään. Vaarana on, että velat jäävät nuorten ja tulevien sukupolvien maksettaviksi.

Koulutuksesta ei ole kuitenkaan varaa leikata. Jo nyt muun muassa varhaiskasvatuksesta puuttuu hälyttävä määrä kelpoisia opettajia. Vain opettajat voivat taata sen, että varhaiskasvatuksen pedagoginen lähtökohta turvataan ja kaikille lapsille luodaan yhdenvertaiset oppimisen edellytykset.

Vuonna 2011 toimeenpantu perusopetuslain muutos antoi mahdollisuuden sijoittaa erityistä tukea tarvitsevia oppijoita yleisopetuksen ryhmiin. Mahdollisuus inkluusioon antoi joillekin kunnille tekosyitä säästötoimiin. Erityisopetuksen pienryhmiä lakkautettiin, ja tukea tarvitsevia lapsia siirrettiin jo ennestään suuriin yleisopetuksen ryhmiin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset joutuivat kuntatalouden tasapainottajiksi.

Jopa noin 25 prosenttia lapsista ja nuorista tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea perusopetuksessa. Tukea ei ole kyetty tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville, saati ennakoimaan erityisopettajien saatavuutta. Kelpoisten opettajien määrää ei edes tiedetä. Opettajien koulutusmääriä ei voida ennakoida ilman opettajarekisteriä.

Mahdollisuus inkluusioon antoi tekosyitä säästöihin.

Opetusryhmien pitää olla riittävän pieniä, jotta laadukas opetus voidaan taata. Oppimisen tuki on välttämättä pantava kuntoon kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Muuten vaarantuu jopa oppivelvollisuuden laajennus. Hyvinvointialueuudistuksessa on varmistettava myös oppilashuollon toimivuus.

Opetustyön arvostuksen osoittaminen käytännön parannuksin ratkaisee sen, pysyykö ala houkuttelevana ja pysyvätkö opettajat työssään. Tämä ei onnistu ilman riittävää koulutuksen perusrahoitusta.

Vuonna 2021 kootun opetusalan työolobarometrin mukaan 60 prosenttia vastaajista koki töitä olevan liikaa erittäin usein tai melko usein. Opetuksen ulkopuolinen työmäärä ja erilaiset hallinnolliset tehtävät ovat lisääntyneet, ja uudistukset ovat seuranneet tiheästi toinen toistaan. Opettajien työ on myös pirstaloitunut. Jatkuva kiire, työn vaativuus ja intensiivisyys eivät mahdollista riittävää palautumista työstä. Koettu työstressin määrä oli opetusalalla selvästi korkeampi kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin. Opettajien työmäärän kasvu on pysäytettävä. Opetus- ja kasvatustyössä on palattava perusasioiden äärelle.

Osaavia, sitoutuneita ja motivoituneita opettajia, jotka kouluttavat tulevaisuuden osaajia, tarvitaan Suomessa vastaisuudessakin. Ellei kelpoisia opettajia ole riittävästi, haaveet maan taloudellisesta kasvusta ja kilpailukyvyn paranemisesta voidaan haudata.

Suomi voi menestyä tulevaisuudessa koulutuksen ja osaamisen avulla. Koulutusjärjestelmämme hyvää laatua ja työnsä osaavia korkeakoulutettuja opettajia ei pidä ottaa itsestäänselvyyksinä. Sekä opettajien että oppilaiden hyvinvointia on edistettävä. Koulutuksen riittävät resurssit ja pitkäjänteinen perusrahoitus luovat tulevaisuuden kestävää Suomea.

Katarina Murto

Kirjoittaja on Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide